Hallituksen esitys PLM/2019/69

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi huhtikuussa 2019 allekirjoitetun Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten väliseen puolustusmateriaalialaa koskevaan yhteistyösopimukseen liitetyn sopimuksen Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitusten välisestä huoltovarmuudesta sekä lain sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettua lakia. Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin puolustusministerit asettivat marraskuussa 2011 työryhmän uudistamaan vuodelta 2001 olevan puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen. Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan puolustusministerit allekirjoittivat uudistetun pohjoismaisen sopimuksen Ruotsissa 10 päivänä maaliskuuta 2015. Siinä todetaan, että valtiot voivat oman harkintansa mukaan sitoutua pääsopimuksen eri substanssialoja koskeviin liitteisiin, jolloin kukin liite tulee voimaan vain niiden valtioiden välillä, jotka ovat sen hyväksyneet. Liitesopimus huoltovarmuudesta on luonteeltaan valtiosopimus, jossa sovitaan huoltovarmuuden järjestelyistä, kehittämisestä ja käytännön toimenpiteistä, muun muassa siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat pyytää ja saada huoltovarmuudellista tukea toisiltaan. Tuotekate on varsin yleinen, ulottuen maanpuolustuskäyttöön tarpeellisiin tavaroihin ja palveluihin. Sopimus edistää puolustusalan huoltovarmuutta Suomen Ruotsin ja Norjan välillä ja sopii hyvin pohjoismaisen puolustusyhteistyön edistämiseen. Tarkoituksena on hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti puolustusmateriaalialan yhteistyömahdollisuuksia ja välttää toimintojen tarpeetonta päällekkäisyyttä. Sopimusjärjestely on kehys yhteistyölle. Vuonna 2015 allekirjoitetulla pääsopimuksella jätettiin voimaan vanhasta, vuoden 2001 sopimuksesta eräät säännökset, jotka tällä liitesopimuksella kumotaan. Koska Tanska ei ole liitesopimuksen osapuoli, esityksessä on ehdotus muutoslaista, jolla pääsopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset muutetaan siten, että ne jäävät voimaan ainoastaan suhteessa Tanskaan. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun tallettajavaltio Norja on vastaanottanut viimeisen ratifioimis-tai hyväksymiskirjan. Sopimuksen voimaansaattamislaki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan. Muutoslaki on myös tarkoitettu tulemaan voimaan samaan aikaan sopimuksen kanssa.