Hallituksen esitys STM/2022/61

« Valtioneuvoston yleisistunto 21.4.2022 13.00

Sosiaali- ja terveysministeriö

Hallituksen esitys eduskunnalle 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi

HE 62/2022

Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla

Ministeri

Hanna Sarkkinen

Esittelijä

Hallitusneuvos Marjaana Maisonlahti, p. +358 295 163 288

Asia

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi työttömyysturvalakia, julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia, työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia, työsopimuslakia, merityösopimuslakia, työaikalakia, merityöaikalakia, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annettua lakia, kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijoista annettua lakia, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia sekä tulotietojärjestelmästä annettua lakia. Esityksen tavoitteena on edistää 55 vuotta täyttäneiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina-asemaansa ja työssä jaksamistaan. Tavoitteen saavuttamiseksi muutettaisiin työttömien palveluita ja työttömyysturvan rahoitusta sekä muutosturvaa ja osa-aikaista työllistymistä koskevia säännöksiä. Työttömyysturvalain mukaisista työttömyyspäivärahan lisäpäivistä luovuttaisiin asteittain niin, että vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä ei enää olisi oikeutta työttömyyspäivärahan lisäpäiviin. Vuosina 1963 ja 1964 syntyneiden kohdalla lisäpäiväoikeuden mahdollistavaa ikärajaa korotettaisiin. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin tehtäisiin ikärajojen muutosten perusteella muutos työnantajalta perittävää omavastuumaksua koskevaan säännökseen. 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden tukemiseksi ja työttömyysjaksojen lyhentämiseksi säädettäisiin uudesta muutosturvamallista, joka koskisi vähintään viisi vuotta saman työnantajan palveluksessa olleita, tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä irtisanottuja palkansaajia. Uuden muutosturvaoikeuden piiriin kuuluvan palkansaajan työllistymisvapaata pidennettäisiin, ja hän olisi oikeutettu arvoltaan kahden kuukauden palkkaa vastaavaan työ- ja elinkeinotoimiston hankkimaan muutosturvakoulutukseen sekä yhden kuukauden palkkaa vastaavaan muutosturvarahaan. Muutosturvarahan maksaisi työttömyyskassaan kuuluville palkansaajille työttömyyskassa ja muille palkansaajille Kansaneläkelaitos. Työssä jaksamisen tueksi vahvistettaisiin 55 vuotta täyttäneiden, saman työnantajan palveluksessa kolme vuotta olleiden mahdollisuutta siirtyä halutessaan osa-aikatyöhön. Uuteen muutosturvaan sisältyvä muutosturvakoulutus ja muutosturvaraha ehdotetaan rahoitettavaksi irtisanovan työnantajan muutosturvamaksulla ja työnantajien kollektiivisella työttömyysvakuutusmaksulla, johon lisättäisiin muutosturvan rahoitukseen kohdistuva yhteinen osa. Uutta muutosturvaa koskevia säännöksiä sovellettaisiin ja irtisanovan työnantajan muutosturvamaksu perittäisiin, jos palkansaaja on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä aikaisintaan vuonna 2023. Esitys liittyy hallituksen ohjelmaan sisältyvään tavoitteeseen julkisen talouden vahvistamisesta työllisyysastetta nostamalla, mikä edellyttää ikääntyvien lisääntyvää osallistumista työmarkkinoille. Esityksen tavoitteena on parantaa työllisyyttä noin 8 300 työllisellä vuoden 2029 loppuun mennessä ja lisäksi työllisyyttä parantava väliaikainen varantovaikutus olisi noin 1 000 työllistä. Esitys liittyy vuoden 2023 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta on kuitenkin tarkoitettu tulemaan osittain voimaan jo 1.8.2022.

Esitys

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi

Vaikutukset

TALOUDELLISET: Momentit: 32.30.55, 12.32.99, 33.20.50, 33.20.52. Ehdotetut muutokset vahvistaisivat työllisyyttä arviolta 8 300 henkilöllä ja julkista taloudetta arviolta 200 miljoonalla eurolla vuoden 2029 tasossa. Lisäpäivien poistosta koituva säästö kohdistuu pääasiassa Työllisyysrahastolle. Valtion työttömyysetuusmomenteille ei kohdistuisi välittömiä suoria vaikutuksia. Velvoitetyön lisääntyminen, lisäpäivien poistuminen sekä työllisyysvaikutukset kuitenkin vaikuttaisivat myös valtion rahoittamiin etuuksiin vuodesta 2025 alkaen aluksi vähäisesti, ja vaikutus kasvaisi vähitellen 2020-luvun loppuun asti. Lisäpäivien poistuminen kasvattaisi kuntien velvoitetyön määrää, minkä johdosta palkkatukimenojen määrä kasvaisi arviolta 2,1 miljoonaa euroa vuosittain vuosien 2025-2029 aikana, mikä on huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa momentilla 32.30.55. Muutosturvakoulutuksen hankintaan budjetoitaisiin valtion talousarviossa 22 miljoonaa euroja Työ- ja elinkeinoministeriön momentille 32.30.55. Työllisyysrahasto rahoittaisi muutosturvan, joten vastaava summa budjetoitaisiin tuloja momentille 12.32.99. Seuraavina vuosina summaa tarkistettaisiin toteumatietojen perusteella.

Päätös

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen

Päätökset ja niiden liitteet julkaistaan istuntojen jälkeen. Verkkosivustoilla julkaistavat aineistot eivät ole virallisia asiakirjoja.