Hallituksen esitys UM/2022/246
« Valtioneuvoston yleisistunto 5.12.2022 11.00
Ulkoministeriö
Hallituksen esitys eduskunnalle Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
HE 315/2022Käsittelytiedot eduskunnan verkkosivuilla
Ministeri
Pekka Haavisto
Esittelijä
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Jukka Salovaara, p. 029 5350431
Asia
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Pohjois-Atlantin sopimuksen sellaisena kuin se on muutettuna liittymispöytäkirjoilla sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen. Pohjois-Atlantin sopimuksen hyväksymisellä Suomi liittyy Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäseneksi. Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyllä sopimuksella sovitaan Naton oikeushenkilöllisyydestä sekä kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön erioikeuksista ja vapauksista. Esitykseen sisältyy sopimusten voimaansaattamislakiehdotukset. Esitykseen sisältyvä laki Pohjois-Atlantin sopimuksesta ja laki sopimuksesta Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella.
Esitys
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen esityksen Pohjois-Atlantin sopimuksen sekä Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Vaikutukset
Naton jäsenenä Suomi sitoutuu Pohjois-Atlantin sopimukseen ja osallistuu täysimääräisesti Naton toimintaan. Suomen puolustus yhteensovitetaan osaksi Naton yhteistä puolustusta. Natoon, sen hallinnollisiin elimiin ja komentorakenteeseen liittymisen vuotuisten kustannusten arvioidaan olevan 70–100 miljoonaa euroa. Jäsenyys rahoitetaan valtion talousarvion eri pääluokista niiden käyttötarkoituksen mukaisilta momenteilta.Kustannukset tarkentuvat jäsenyyden myötä. Jäsenvaltiot osallistuvat Naton siviili- ja sotilasbudjettiin sekä investointiohjelmaan omaan bruttokansantulo-osuuteen (BKTL) pohjautuvalla jako-osuudella. Suomelle liittymisneuvotteluissa 4.7.2022 vahvistettu yhteisrahoituksen maksuosuus 31.12.2024 asti on 0,9057 %. Jos Suomi liittyy Natoon 1.1.2023, arvioidaan maksuosuuden olevan noin 27,4 miljoonaa euroa vuonna 2023. Madridin huippukokouksessa 2022 jäsenvaltiot päättivät kasvattaa yhteisrahoitteisia budjetteja, mikä nostaa Suomen vuosittaisia maksuosuuksia. Alustava jäsenyyden aiheuttama välitön lisähenkilöstötarve on noin 110 tehtävää vuonna 2023 ja sen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa. Naton jäsenenä Suomen puolustusmäärärahojen tulee olla vähintään 2 % kansallisesta bruttokansantuotteesta. Vuoden 2023 täydentävään talousarvioesitykseen sisältyy yhteensä 57,1 miljoonan euron määrärahat Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyen. Jäsenyyden kustannusvaikutuksia tarkennetaan tulevissa talous- ja lisätalousarvioissa sekä julkisen talouden suunnitelmissa. Naton jäsenyyden keskeisimpiä vaikutuksia viranomaistoimintaan on kansallisen tietoturvallisuuden eri toimintojen järjestäminen Naton tietoturvallisuusvaatimusten edellyttämälle tasolle. Turvallisuusluokiteltujen tietojen määrä kasvaa ja käsittelytarve laajenee eri viranomaisiin ja ministeriöihin sekä yrityksiin.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen
Liitteet