Valtioneuvoston periaatepäätös SM/2023/9

Sisäministeriön asettama öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnan valtakunnallinen neuvottelukunta on valmistellut vuosien 2021 – 2022 aikana uuden strategian, joka ulottuu vuoteen 2035 asti. Tällä hetkellä voimassa oleva ”Ympäristövahinkojen torjunnan kansallinen strategia vuoteen 2025” laadittiin ympäristöministeriön johdolla vuonna 2018. Sisällöllisesti kyseessä on toimintaympäristömme asettamat muutokset huomioiva päivitys. Strategian päivittäminen on tarpeen, jotta eri toimijoiden vastuut saadaan nykylainsäädännön mukaisiksi. Sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjuntaa. Strategian visiona on, että Suomi on johtava Itämeren alueen ympäristövahinkojen torjuntaosaaja ja suunnannäyttäjä, joka panostaa pitkäjänteisesti ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyyn sekä torjuntavalmiuden kehittämiseen ja ylläpitoon. On tärkeää, että toimintaan osallistuvien tahojen resurssit ovat riittävät koko tapahtumaketjun hoitamiseen. Kokonaisuuden tulee olla hyvin suunniteltu, ohjeistettu ja selkeästi vastuutettu. Ympäristövahinkojen torjuntatehtävän päätavoite on ympäristön pilaantumisen minimointi. Valtioneuvosto pyrkii siihen, että ympäristövahinkojen ennaltaehkäisy, torjunta ja vahinkojen jälkitoimet muodostavat hyvin suunnitellun toiminnallisen kokonaisuuden, jonka kehittäminen perustuu tiiviiseen yhteistyöhön. Uudet polttoaineet ja kuljetettavat lastit asettavat torjuntatoimiin varautuvat toimijat uusien haasteiden eteen. Vaikka kehitys ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin on käynnissä, fossiilisten polttoaineiden käytöstä ei tulla luopumaan nopeasti. Varautumiseen myös muiden kuin kivennäispohjaisten öljytuotteiden onnettomuuksiin tulee panostaa kaikkina vuodenaikoina, myös talviolosuhteissa. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että ympäristövahinkojen torjunnan suorituskykyvaatimukset perustuvat keskenään linjassa oleviin valtakunnallisiin, alueellisiin ja paikallisiin öljy- ja kemikaalivahinkojen riskiarvioihin. Ajantasainen yhteinen tilannekuva ja yhtenevät johtamismallit sekä kalustovalmius ovat onnistuneiden torjuntatoimien perusedellytys. Osaamista kehitetään yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä yli kunta-, hyvinvointialue- ja valtion välisten rajojen.