Valtioneuvoston päätös YM/2023/22
« Valtioneuvoston yleisistunto 2.3.2023 13.00
Ympäristöministeriö
Valtioneuvoston päätös Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 ensimmäiseksi päivitykseksi
Ministeri
Maria Ohisalo
Esittelijä
Erityisasiantuntija, esittelijä Katja Ohtonen, p. 029 5250168
Asia
Esitys koskee valtioneuvoston 7.3.2019 hyväksymän ilmansuojeluohjelman päivittämistä. Ilmansuojeluohjelma sisältää EU:n päästökattodirektiivin (2016/2284) mukaisesti ne toimet, joilla direktiivissä asetutut rikkidioksidin, typenoksidien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, pienhiukkasten ja ammoniakin päästövähennysvelvoitteet toteutetaan. Päästökattodirektiivi velvoittaa jäsenmaat päivittämään ilmansuojeluohjelman vähintään neljän vuoden välein. Päästöinventaariot, päästöskenaariot, ilmanlaatutiedot sekä tiedot kansallisesta politiikkakehityksestä, vastuunjaosta ja ekosysteemiseurannasta on päivitetty. Vuoden 2019 ilmansuojeluohjelmaa toteutetaan edelleen päivityksen rinnalla. Suomi saavutti kaikkien päästökattodirektiivin mukaisten ilmansaasteiden päästövähennysvelvoitteet vuonna 2020. Skenaariolaskelmat osoittavat, että Suomi saavuttaisi uudet tiukemmat päästövähennysvelvoitteet myös vuonna 2030. Näin ollen ilmansuojeluohjelman päivityksessä ei esitetä toimenpiteitä ilmansaastepäästöjen vähentämiseksi. Vuoden 2019 ilmansuojeluohjelmassa esiteltyjen lisätoimenpiteiden toimeenpanoa jatketaan. Nämä lisätoimenpiteet tähtäävät etenkin liikenteen pakokaasupäästöjen ja katupölyn sekä pienpolton päästöjen vähentämiseen. Myös erillisen maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämisohjelman toimeenpanoa jatketaan.
Esitys
Valtioneuvosto hyväksyy Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 ensimmäisen päivityksen
Vaikutukset
Kansallisen ilmansuojeluohjelman 2030 päivitys ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia, koska uusia päästövähennystoimenpiteitä ei ehdoteta. Kansalliset päästövähennysvelvoitteet toteutuvat jo aiemmin päätetyillä toimilla. Ilmansaastepäästöjen väheneminen parantaa ilmanlaatua, minkä seurauksena ilmansaasteista aiheutuu vähemmän terveyshaittoja. Se tarkoittaa kansanterveydellisiä hyötyjä ja kustannussäästöä terveydenhuollossa ja muutoinkin yhteiskunnassa. Ilmansaastepäästöjen väheneminen parantaa ympäristön tilaa: maaperän ja vesistöjen happamoituminen, vesistöjen rehevöityminen sekä kasvillisuutta vahingoittavan alailmakehän otsonin muodostuminen vähenevät. Ehdotuksella ei ole suoria yritysvaikutuksia, koska uusia päästövähennystoimenpiteitä ei ehdoteta.
Päätös
Valtioneuvosto hyväksyi esityksen