Hyppää sisältöön

Tutkimus: Säädöskielen ymmärrettävyyteen on syytä panostaa

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaoikeusministeriövaltioneuvoston kanslia
Julkaisuajankohta 13.5.2024 9.07
Tiedote 233/2024

Osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu hanke tutki, miten erilaiset lukijaryhmät ymmärtävät suomen- ja ruotsinkielisiä säädöstekstejä ja mitkä säädöskielen ominaisuudet estävät ja mitkä edistävät säädösten ymmärtämistä. Tutkittavia ryhmiä olivat muun muassa juristit, muut asiantuntijat ja maallikot.

Odotuksenmukaisesti juristit ymmärtävät säädöskieltä parhaiten, mutta myös he pitävät säädöksiä vaikeina ja raskaslukuisina. Jos lukijalla ei ole juridista koulutusta, ymmärtäminen on vaikeampaa. Lukemista vaikeuttivat etenkin pitkät ja mutkikkaat virkkeet, viittaukset ja termit. Ymmärtämistä helpottavina piirteinä mainittiin lyhyet virkkeet, tutut sanat ja luetelmat. Ruotsinkieliset pitivät vaikeuttavana piirteenä termejä selvästi useammin kuin suomenkieliset.

Ymmärrettävyyden arviointi säädösten vaikutusarviointiin ja neljä muuta suositusta

Kysely- ja käytettävyystutkimuksen perusteella tutkijat esittävät viisi suositusta, joiden avulla säädöskieltä ja sen ymmärtämistä voidaan parantaa:

  1. Lisätään ymmärrettävyyden arviointi säädösten vaikutusarviointiin.
  2. Arvioidaan säädösten ymmärrettävyyttä lainvalmistelussa käytettävyystestauksen avulla.
  3. Jatketaan säädöskielen lähentämistä yleiskieleen.
  4. Tarjotaan tietoa säädöstekstien lukemisesta ja siinä käytettävistä apuneuvoista.
  5. Otetaan myös ruotsinkielinen säädösversio huomioon lainvalmisteluprosessin alusta asti.

Suomenkieliseen kyselyyn osallistui 579 vastaajaa ja ruotsinkieliseen 87. Käytettävyystutkimuksessa koehenkilöt sanallistivat ääneen kokemuksensa säädöstä lukiessaan.

Juristeilla on lukuavain, maallikot syyttävät myös itseään

Juristin koulutus antaa säädösteksteihin eräänlaisen ”lukuavaimen”. Tällaisena avaimena voi toimia esimerkiksi se, että juristilla on koulutuksensa ansiosta ennakkokäsitys asian oikeudellisesta luonteesta ja ratkaisusta sekä kokemusta säädösten lukemisesta. Tottumattoman lukijan on vaikeampi nähdä, mikä on tarpeellista tietoa ja mikä voidaan sulkea pois. Maallikot syyttivät ymmärtämisvaikeuksista tekstin lisäksi itseään.

Tutkimushankkeen toteuttivat Kotimaisten kielten keskus, Helsingin yliopisto ja Varsovan yliopisto.

Lisätiedot: osastonjohtaja Salli Kankaanpää, Kotimaisten kielten keskus, p. 0295 333 240, [email protected], sekä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöjohtaja Susanna Siitonen, oikeusministeriö, puh. 0295 150 083, sähköposti [email protected].

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2023 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.