Hallituksen tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta
Työn murroksessa on ajateltava uudelleen käsityksiä työn ja toimeentulon yhteydestä sekä palkkatyön ja yrittäjyyden rajoista. Samalla murros tarjoaa uudenlaisia työllistymisen mahdollisuuksia ja merkityksellisen tekemisen paikkoja. Muun muassa näitä teemoja käsitellään hallituksen tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa, joka annetaan eduskunnalle.
Valtioneuvoston istunto päätti torstaina 8.6. antaa eduskunnan käsittelyyn tulevaisuusselonteon 1. osan ”Jaettu ymmärrys työn murroksesta”. Se esittelee tulevaisuuden työtä ja siihen liittyviä muutoksia. Nykyisellä hallituskaudella selonteko toteutetaan kahdessa osassa, joista jälkimmäinen valmistuu kesällä 2018.
Pääministeri Juha Sipilän mukaan työn murros on Suomen tulevaisuuden suurimpia haasteita, vaikka se ei tapahdukaan nopeasti. Kasvun, tuottavuuden ja hyvinvoinnin perinteinen yhteys voi murtua. Sipilän mukaan muutoksen sisältöön on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa.
- Selonteko nostaa esiin tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisia kysymyksiä ja mahdollisuuksia, joihin voidaan ja tulee tarttua jo nyt, pääministeri Sipilä sanoo.
Työn murroksen taustalla on tunnettuja megatrendejä, erityisesti digitalisaatio, globalisaatio, väestön vanheneminen ja kaupungistuminen. Murroksen ytimessä ovat automaatio, robotit ja tekoäly sekä jakamis- ja alustatalouden kehitys. Seurauksena on muutoksia mm. työvoimassa, työn sisällössä sekä työnantaja-työntekijä -suhteessa.
Viisi keskeistä muutoskulkua
Selonteko avaa työn murrosta viiden keskeisen muutoskulun kautta. Ne nostavat esille erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja haasteita: työn sisällöt ja käytännöt, työnantajan ja työntekijän välinen suhde, toimeentulo, osaaminen sekä yhteiskuntaan kiinnittyminen. Tulevaisuudessa voidaan tarvita työn uudelleen määrittelyä.
Selonteko valottaa sukupolvien yli jatkuvaa yhteiskunnallista työn muutosprosessia. Työn murros on hyvin erilainen eri toimialoilla ja ammateissa, joten muutoskulkuja on tarkasteltava kriittisesti.
Tulevaisuusselonteon valmistelu alkoi valtioneuvoston kansliassa maaliskuussa 2016. Selonteko tarkastelee työn tulevaisuutta noin 20 vuoden aikajänteellä. Työn taustalla on VTT Oy:n selvitys Kohti jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta , jossa perehdyttiin yli 80:een työn tulevaisuutta luotaavaan tutkimukseen, selvitykseen ja raporttiin. Jaettua ymmärrystä työn tulevaisuudesta on lisäksi rakennettu muun muassa yli 40:ssä työpajassa, seminaarissa, keskustelutilaisuudessa ja asiantuntijatapaamisessa.
Vuonna 2018 julkaistavassa selonteon toisessa osassa etsitään valmiuksia ja ratkaisuvaihtoehtoja työn murroksen haasteisiin.
Lisätietoja: valtiosihteeri Paula Lehtomäki, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 280, paula.lehtomaki(at)vnk.fi , yksikön päällikkö Taina Kulmala, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 184, taina.kulmala(at)vnk.fi , erityisasiantuntija Kaisa Oksanen, valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 430, kaisa.oksanen(at)vnk.fi