Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
Tutkimus: Työpaikat ja työttömät eivät kohtaa kasvukeskuksissa
Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma eli yhtäaikainen pula työpaikoista ja työntekijöistä, on ensisijaisesti suurten kasvukeskusten ongelma. Tämä käy ilmi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa laaditusta tutkimuksesta. Tutkimuksessa havaittiin myös, että työttömän työnhakijan työllistymisestä saama taloudellinen hyöty on heikentynyt finanssikriisin jälkeen. Tutkimuksen tulokset perustuvat laajoihin työ- ja elinkeinoministeriön ja Tilastokeskuksen aineistoihin. Yksilötason aineisto sisältää 14,6 miljoonaa havaintoa työllisistä ja 1,3 miljoonaa havaintoa työttömistä työnhakijoista vuosilta 2001-2016.
Työmarkkinoiden heikko kohtaanto on kasvukeskusten ongelma
Ongelmat avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden kohtaannossa liittyvät ensisijaisesti seitsemän suuren kasvukeskuksen – Helsingin, Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen seutukuntien – työmarkkinoiden toimintaan. Näissä seutukunnissa avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut yhtäaikaisesti ja yhtäjaksoisesti vuosina 2013–2016. Maan muissa 63 seutukunnassa työttömyys on noussut ilman merkittäviä muutoksia avoimien työpaikkojen määrässä tai niiden osuudessa. Suhdanne- ja rakennemuutoksia kokeneissa seutukunnissa, kuten Kouvolassa, Imatralla ja Salossa, työttömyyden nousu on yhdistynyt samanaikaiseen avoimien työpaikkojen määrän laskuun.
Työttömän työnhakijan taloudelliset kannusteet työllistymiseen ovat heikentyneet
Työttömien ja työllisten käytettävissä oleviin rahatuloihin perustuvien laskelmien mukaan työllistymisestä saatava keskimääräinen lisäansio on heikentynyt vuodesta 2009 vuoteen 2014. Tämä käteen jäävä lisäansio vaihtelee sosioekonomisten ryhmien välillä. Lisätulot työllistymisestä ovat korkeimmat nuorilla, korkeasti koulutetuilla miehillä ja matalimmat alle 35-vuotiailla vähän kouluttautuneilla naisilla.
Tutkimuksen mukaan työttömän työnhakijan kohtaamilla taloudellisilla kannusteilla on yhteys työllistymiseen. Niiden merkitys on noussut vuosina 2010-2014, samalla kun taloudellisten kannusteiden taso on itsessään laskenut. Entistä pienempi muutos kannustetasossa yhdistyy siten aiempaa suurempaan työllisyysmuutokseen. Sen sijaan mittavatkaan tulokannusteet eivät näytä lisäävän työvoiman ulkopuolella olevien työllistymisen todennäköisyyttä.
Kohtaanto-ongelmia pitää hoitaa kohdennetusti
Alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä työn etsintää tehostavat työvoimapoliittiset toimet on perusteltua kohdistaa suuriin seutukuntiin. Muilla alueilla on perusteltua lisätä työvoiman kysyntää tukevia toimenpiteitä. Myös työvoiman tarjonnan taloudellisia kannusteita on syytä vahvistaa. Koska pitkittyvä työttömyys lisää riskiä siirtyä työvoiman tarjonnan ulkopuolelle, pitkäaikaistyöttömyyttä on perusteltua pyrkiä lyhentämään kaikin mahdollisin keinoin.
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja vastaa erityisesti talousneuvoston tietotarpeisiin.
Kohtaanto työmarkkinoilla – havaintoja ja politiikkasuosituksia -tutkimus
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta: tietokayttoon.fi
Lisätietoja: Professori Jaakko Pehkonen, Jyväskylän yliopisto, 050 373 2133, jaakko.k.pehkonen(at)jyu.f