FI SV EN

Tutkimus: Yritysverotuksen uudistaminen kohti neutraalia verotusta vahvistaisi parhaiten tuottavuuskehitystä ja talouskasvua

Valtioneuvoston viestintäosasto 11.1.2017 14.07
Tiedote 9/2016

Suomen yritys- ja pääomatulojen verotus vääristää yritysten rahoitus- ja investointipäätöksiä suosimalla investointien rahoittamista velalla ja ohjaamalla investointikohteiden valintaa, ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) raportista. Tavoitteeksi tulisi raportin mukaan ottaa kohtuullisiin veroasteisiin perustuva yritys- ja pääomatuloverotus, joka vääristää yritysten ja näiden omistajien taloudellisia valintoja mahdollisimman vähän.

Osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli analysoida Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen ongelmia sekä kehittämisvaihtoehtoja investointien, tuottavuuden ja talouskasvun näkökulmasta.

Nykyjärjestelmässä ongelmia, useita vaihtoehtoisia keinoja puuttua niihin

Tutkimuksen mukaan nykyinen yhteisöveromalli suosii investointien rahoittamista velalla, nostaa omalla pääomalla rahoitettujen investointien tuottovaatimusta ja vääristää investointien kohdentumista suosien muun muassa raskaita koneinvestointeja.

Osinkoverotuksen ilmeisin ongelma on listaamattomista yhtiöistä saatavien osinkojen veroasteen vaihtelu. Nykyiseen verojärjestelmään sisältyvä kahdeksan prosentin tuottoraja on hyvin korkea, mistä seuraa joissakin tapauksissa liiankin voimakas kannuste kasvattaa nettovarallisuutta. Kannuste voi jarruttaa investointien kohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin.

Raportissa arvioidaan useita vaihtoehtoisia tapoja pienentää nykyisen järjestelmän kannusteongelmia. Keinot voidaan jakaa kahteen ryhmään:

  • muutoksiin, jotka parantavat nykyjärjestelmää marginaalisesti (tappiontasausjärjestelmän laajentaminen ja poistojärjestelmän uudistaminen)
  • uudistusvaihtoehtoihin, jotka muuttavat järjestelmän perusrakenteita (oman pääoman vähennys, korkovähennyksestä luopuminen, jaetun voiton yhteisövero sekä erilaiset varausmallit).

ACE:n edut vahvempia kuin muiden vaihtoehtoisten mallien

Keskeisimpinä yhteisöveron perusrakenteita muuttavina malleina analysoidaan kahta kansainvälisessä keskustelussa paljon esillä ollutta järjestelmää.

Toisessa (ACE-vähennys) yritys voi vähentää oman pääoman laskennallisen kustannuksen, ja toisessa (CBIT-malli) velan korkojen vähennysoikeudesta luovutaan. Kumpikin poistaa oman pääoman syrjimisen, mutta samalla kumpaankin on nähty myös liittyvän ongelmallisia kannusteita.

ACE-mallin käyttöönottaminen osana verotuottoneutraalia uudistusta edellyttäisi yhteisöverokannan nostamista, mikä voisi vähentää Suomen houkuttelevuutta monikansallisten yritysten ja näiden voittojen sijoittumispaikkana. CBIT-malli tarjoaisi mahdollisuuden verokannan alentamiseen, mutta toisaalta korkovähennyksen poistumisen myötä yritysten investointikannustin heikkenisi.

OECD:n ja EU:n komission aloitteet kansainvälisen verosuunnittelun vähentämiseksi pienentävät kilpailukykynäkökohtien painoarvoa tässä punninnassa. Jos ACE toteutetaan lisäksi siten, että vähennys koskee vain uutta omaa pääomaa, veronkorotustarve ja siitä seuraavat haitat jäävät pieniksi. Näistä syistä ja korostettaessa investointeja ja taloudellista tehokkuutta ACE-malli näyttää näistä vaihtoehdoista lupaavammalta.

Viron malli kallis, varaukset eivät ratkaisu ongelmiin

Selvityksessä tarkasteltiin myös Viron jaetun voiton yhteisöveroa ja erilaisia varausvaihtoehtoja.

Viron mallin kustannusneutraali toteutus edellyttäisi korkeaa yhteisöverokantaa. Koska malli suosii voittojen jättämistä yritykseen, se jarruttaisi pääomien uudelleenkohdentumista parhaiten tuottaviin kohteisiin. Eri varausmallit keventäisivät verotusta jonkin verran, mutta eivät ratkaisisi nykyjärjestelmän kannusteongelmia.

Suositukset verotuksen tehokkuuden parantamiseksi

Raportti suosittelee listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen tuottorajan laskemista lähemmäs markkinakorkoja. Muutos tervehdyttäisi järjestelmän kannusteita. Pääomatulojen verokantoja ei tulisi enää nostaa.

Yhteisöveron kehittämisvaihtoehdoista yksikään ei ole täysin ongelmaton. Järjestelmää voidaan hyvin kehittää myös nykymallin pohjalta. Tällöin tappiontasausmahdollisuuksia olisi perusteltua vahvistaa ja veropoistot saattaa vastaamaan pääoman todellista kulumista.

Jos yhteisöverokantojen lasku jatkuu, nykymallin jäljelle jäävien vääristymien haitat pienenevät vähitellen. Jos yhteisöverokantojen aleneminen näyttäisi kuitenkin pysähtyvän Euroopassa, olisi perusteltua harkita siirtymistä ACE-malliin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus tulisi tällöin poistaa tai rajata hyvin pieneksi. Uudistus päättäisi velan suosimisen ja vahvistaisi kannustetta investoida.

Raportissa arvioidaan myös, että Suomen tutkimus- ja kehitystoiminnan verotukikokeilun tarjoamien negatiivisten kokemusten perusteella pysyvän verotuen käyttöönottaminen ei näyttäisi olevan perusteltua. Innovaatiotukien kehittämisponnistelut tulisi sen sijaan suunnata suoran tuen järjestelmään.

Yritysverotus, investoinnit ja tuottavuus –raportti

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

Lisätietoja: tutkimusohjaaja Seppo Kari, VATT, p. 0295 519 419, seppo.kari(at)vatt.fi ja tutkimusjohtaja Niku Määttänen, Etla, p. 041 545 6721, niku.maattanen(at)etla.fi