Valtioneuvoston yleisistunto 16.11.2017

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset ja ratkaisuehdotukset tasavallan presidentille.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Valtioneuvosto antoi 16.11.2017 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 176/2017 vp) eduskunnalle vuoden 2018 talousarvioesityksen (HE106/2017 vp) täydentämisestä. Talousarvion täydentävässä esityksessä tuloarviota ehdotetaan nostettavaksi 32 miljoonalla eurolla ja määrärahoja korotettavaksi 99 miljoonalla eurolla. Täydentävä esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 67 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2018 arvioidaan noin 3,0 miljardia euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää 40 miljoonaa euroa, minkä lisäksi ensi vuonna on käytettävissä 300 miljoonan euron lisäbudjettivaraus. (VM osastopäällikkö Hannu Mäkinen 0295 530 330)
Tiedote
SM:n tiedote
LVM:n tiedote

Hallituksen esitys (HE 177/2017 vp) eduskunnalle laiksi työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista. Lailla pantaisiin täytäntöön jäsenvaltioiden välisen työntekijöiden liikkuvuuden edistämistä lisäeläkeoikeuksien hankkimista ja säilyttämistä parantamalla koskevista vähimmäisvaatimuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Lisäksi täydennettäisiin yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta annetun neuvoston direktiivin täytäntöönpanoa. Lain soveltamisalaan kuuluisivat työsuhteeseen ja ammatinharjoittamiseen perustuvat lakisääteistä eläkettä täydentävät lisäeläkkeet henkivakuutusyhtiöissä, eläkesäätiöissä ja -kassoissa sekä työnantajan lisäeläkesitoumus eli suora lisäeläkejärjestely. Lakia ei sovellettaisi lakisääteisiin eläkkeisiin. Lakia työntekijöiden ja ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksista sovellettaisiin ETA-valtiosta toiseen siirtyvän työntekijän ja ammatinharjoittajan lisäeläkeoikeuksiin. Laissa säädettäisiin sallitusta odotusajasta ennen lisäeläkejärjestelmään liittämistä ja oikeuden saamista lisäeläkkeeseen, lisäeläkeoikeuksien säilymisestä tai maksujen palauttamisesta, vakuutetun sallitusta vähimmäisikärajasta, vakuutetun tiedonsaantioikeuksista ja lisäeläkkeen maksamisesta toiseen ETA-valtioon. Lähetettyjen työntekijöiden osalta säädettäisiin oikeudesta suorittaa maksuja siihen lisäeläkejärjestelmään, johon työntekijä lähetettäessä kuului. Työntekijää tai ammatinharjoittajaa ei voisi sopimuksella tai lisäeläkejärjestelmän säännöillä asettaa ehdotetussa laissa säädettyä heikompaan asemaan. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.2018. (STM neuvotteleva virkamies Riitta Kokko-Herrala 0295 163 345)

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 16.11.2017 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus Intian diplomaattipassin haltijoiden vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta. Intian kansalainen, jolla on kotimaansa toimivaltaisen viranomaisen myöntämä diplomaattipassi, on vapaa viisumivelvollisuudesta Suomeen 6 .12.2017 lukien. Asetus tulee voimaan 6.12.2017. (UM kansalaispalvelupäällikkö Pasi Tuominen 0295 351 202)

Valtioneuvoston asetus ampuma-aseasetuksen muuttamisesta. Asetuksesta kumotaan ja osin muutetaan yksityistä valmistamislupaa, hankkimis- ja hallussapitolupaa koskevat säännökset. Ampuma-aselain muuttamisesta annetulla lailla on kumottu kyseisiä lupatyyppejä koskevat säännökset ja korvattu ne aseluvalla, johon voidaan liittää yksityinen valmistamisoikeus sekä aseen hankkimisoikeus. Lisäksi asetuksessa kumotaan lainmuutosta vastaavalla tavalla soveltuvuustestiä sekä asekeräilijän tiedostonpitoa koskevat säännökset. Hankkimisluvan hakemista koskeva ampuma-aseasetuksen 43 § muutetaan koskemaan aseluvan hakemista. Pykälässä säädetään aseluvan hakemismenettelystä ja hakemukseen sisällytettävistä tiedoista. Ampuma-aseasetukseen lisätään uusi 43 a § aseen ja aseen osan yksilöintitietojen ilmoittamisesta, jolla täsmennetään ampuma-aselain 42 c §:ssä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden sisältöä. Asetus tulee voimaan 1.12.2017. (SM erityisasiantuntija Heidi Aliranta 0295 488 367)

Valtioneuvoston asetus Väestörekisterikeskuksen eräistä tehtävistä. Asetuksen 1 §:ssä säädetään, että Väestörekisterikeskus tuottaa ja kehittää Kansalaisneuvontapalvelua. Kansalaisneuvonta on julkisten palvelujen käyttäjille tarkoitettu yleisneuvontapalvelu, joka tukee viranomaisten neuvontaa. Asetuksen 2 §:ssä säädetään, että Väestörekisterikeskuksen tehtävänä on tuottaa valtiovarainministeriölle ja muille julkisen hallinnon viranomaisille julkisen hallinnon tietohallinnon asiantuntijatehtäviä ja palveluita. Väestörekisterikeskus valmistelee ja kehittää julkisen hallinnon tietohallintoa, tiedonhallintaa, digitaalista turvallisuutta ja sähköistä asiointia koskevia menetelmiä, arkkitehtuurikuvauksia, suosituksia ja ohjeita. Lisäksi Väestörekisterikeskus tarjoaa julkisen hallinnon tietohallintoa, tiedonhallintaa, digitaalista turvallisuutta ja sähköistä asiointia koskevia asiantuntijapalveluja sekä kokoaa yleistä tilannekuvaa. Väestörekisterikeskus tuottaa ja kehittää myös edellä mainittuihin tehtäviin liittyviä välineitä ja kehitysympäristöjä. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (VM lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara 0295 530 023)

Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2018. Vuoden 2018 keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat vuoden 2015 toteutuneisiin käyttökustannuksiin ja niiden laskennassa on otettu rahoituslain mukaisesti huomioon kustannustason arvioitu muutos, valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioitu muutos sekä vuosittain tehtävä valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus. Vuoden 2018 kustannustason arvioitu muutos + 0,6 prosenttia on tehty laskennallisesti, mutta vastaavan suuruinen vähennys yksikköhintoihin on huomioitu osana valtioneuvoston päättämiä valtiontalouden sopeuttamistoimia. Keskimääräisten yksikköhintojen laskennassa on otettu huomioon eduskunnalle 14.9.2017 annettu hallituksen esitys laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 99/2017 vp.). Keskimääräisten yksikköhintojen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö määrää kunkin koulutusmuodon rahoituksen perusteena käytettävät yksikköhinnat. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (OKM lainsäädäntöneuvos Eerikki Nurmi 0295 330 234)
Tiedote

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutusmaksujen maksuprosenteista vuonna 2018. Valtioneuvoston vahvistaa ennen 23.11. vakuutetuilta perittävän sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun, palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävän sairausvakuutuksen päivärahamaksun sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentin seuraavalle vuodelle. Vuonna 2018 vakuutettujen rahoitusosuus on kilpailukykysopimuksessa sovittujen vakuutusmaksumuutosten jälkeen 20 prosenttia ja valtion osuus 80 prosenttia sairaanhoitovakuutuksen vuotuisista etuuskuluista ja etuuksien toimeenpanokuluista. Sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen kuluista noin 91 prosenttia rahoitetaan päivärahamaksuilla ja työnantajan sairausvakuutusmaksuilla. Työtulovakuutuksen maksut vahvistetaan siten, että maksujen vuotuiset muutokset ovat yhtä suuret päivärahamaksussa ja työnantajan sairausvakuutusmaksussa. Kansaneläkelaitoksen tekemien laskelmien perusteella vuoden 2018 maksut ovat seuraavat: vakuutetun sairaanhoitomaksu 0,00 prosenttia, maksu eläke- ja etuustulosta 1,53 prosenttia, palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu: vuotuisten palkka- ja työtulojen yhteismäärän ollessa vähintään 14 020 euroa 1,53 prosenttia ja vuotuisten palkka- ja työtulojen yhteismäärän ollessa alle 14 020 euroa 0,00 prosenttia, YEL-yrittäjän lisärahoitusosuus 0,17 prosenttia ja työnantajan sairausvakuutusmaksu 0,86 prosenttia. Valtion osuuksien sairausvakuutuksen menoista arvioidaan olevan noin 2 120 miljoonaa euroa vuonna 2018, josta kilpailukykysopimuksen johdosta työnantajien vakuutusmaksuosuuden alentamisesta aiheutuu 836 miljoonaa euroa ja palkansaajien ja yrittäjien päivärahamaksuosuuden pienentämisestä 68 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 1.1.2018. (STM hallitusneuvos Pekka Humalto 0295 163 193)
Tiedote

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki 16.11.2017 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa perusturvan ja toimeliaisuuden kokonaisuudistusta koskeva parlamentaarinen seurantaryhmä toimikaudeksi 16.11.2017-28.2.2019. Kokoonpano: puheenjohtaja: valtiosihteeri Paula Lehtomäki valtioneuvoston kanslia; jäsenet: kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen Keskustan eduskuntaryhmä, kansanedustaja Juhana Vartiainen Kokoomuksen eduskuntaryhmä, kansanedustaja Tarja Filatov Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, lehtori Jaana Auvinen Sininen eduskuntaryhmä, poliittinen suunnittelija Riikka Purra Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto Vihreä eduskuntaryhmä, kansanedustaja Anna Kontula Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi Ruotsalainen eduskuntaryhmä, puoluesihteeri Asmo Maanselkä Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, johtaja Katarina Murto STTK, johtaja Pekka Piispanen Akava, johtaja Ilkka Oksala Elinkeinoelämän keskusliitto EK, neuvottelupäällikkö Jorma Palola KT Kuntatyönantajat, neuvottelujohtaja Seija Petrow Valtion työmarkkinalaitos VTML, työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala Kirkon työmarkkinalaitos KiT, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjät, asiantuntija Marja Tallavaara Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, johtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamari, verksamhetsledar Viveca Hagmark Folkhälsans Förbund, pääsihteeri Vertti Kiukas SOSTE, toimitusjohtaja Juha A. Panzar Takuusäätiö, pääsihteeri Anna Munsterhjelm Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi, toiminnanjohtaja Ulla Nord Me-säätiö ja toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Veronmaksajain Keskusliitto. Seurantaryhmän sihteerinä toimii projektipäällikkö Liisa Heinämäki valtioneuvoston kansliasta. (VNK alivaltiosihteeri Timo Lankinen 0295 160 300)
Tiedote

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksesta vuodelta 2016 pöytäkirjaan ja saattaa perustuslakivaliokunnan mietintö valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon. (OM kansliapäällikkö Asko Välimaa 0295 150 248)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta 2016 pöytäkirjaan ja saattaa perustuslakivaliokunnan mietintö valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon. (OM kansliapäällikkö Asko Välimaa 0295 150 248)

Päätös siirtää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksesta (KEHA-keskus) Yrityssuomi.fi-palvelun tuottamisen ja kehittämisen tehtävät ja niihin liittyvät virat Väestörekisterikeskukseen 1.1.2018. Siirron kohteena on hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista annetussa laissa Väestörekisterikeskuksen tuotantovastuulle määritelty palvelu. Laissa tarkoitettua Yrityssuomi.fi-palvelua tuottaa lain 4 §:n mukaan VRK. Tehtävien ja toimintojen siirrot on valmisteltu VRK:n vetämissä siirtoprojekteissa ja ohjausryhmissä. Yrityssuomi.fi-palvelun siirtoprojekti on käynnistynyt 6.3.2017. Siirtoprojektissa on määritelty viraston siirtyvään kokonaisuuteen kuuluvat tehtävät, palvelut, omaisuus, henkilöstö, asiakkaat ja sopimukset. Siirrosta tehdään KEHA-keskuksen ja VRK:n kesken siirtosopimus. (VM lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara 0295 530 023)

Päätös määrätä sosiaali- ja terveysministeriön ylimatemaatikko Tarja Taipalus valtioneuvoston esittelijäksi. (STM vanhempi hallitussihteeri Arita Kaario 0295 163 522)

Päätös asettaa valtuuskunta Maailman terveysjärjestön (WHO) hallintoneuvoston ylimääräiseen kokoukseen 22. ja 23.11.2017 Genevessä. Valtuuskunnan johtaja on ministeri Renne Klinge Geneven pysyvästä edustustosta ja jäsenet ovat kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee sosiaali- ja terveysministeriöstä, kansainvälisten asiain neuvos Outi Kuivasniemi sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä erityisasiantuntija Eero Lahtinen Geneven pysyvästä edustustosta. (STM hallitussihteeri Maija Iles 0295 163 237)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 16.11.2017 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 64/2017 vp) eduskunnalle komission tiedonannosta sekä ehdotuksista neuvoston direktiiviksi ja asetuksiksi (lopullinen ALV-järjestelmä). Tiedonanto ja ehdotukset pohjautuvat komission 7.4.2016 antamaan tiedonantoon arvonlisäveroa koskevasta toimintasuunnitelmasta; COM(2016) 148. Komission nyt julkaisema tiedonanto sisältää yhteenvedon jo toteutetuista ALV-toimintasuunnitelman toimenpiteistä ja luettelee seuraavat askeleet kohti lopullista ALV-järjestelmää. Samanaikaisesti annetuilla lainsäädäntöehdotuksilla vahvistettaisiin jäsenvaltioiden välisen kaupan lopullisen ALV-järjestelmän keskeiset periaatteet ja parannettaisiin nykyisen ALV-järjestelmän toimintaa eräiden tavaroiden yhteisökauppaan liittyvien menettelyjen osalta. (VM hallitusneuvos Tommi Parkkola 0295 530 344)
Tiedote

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 16.11.2017 seuraavat nimitysasiat:

Valtiotieteiden maisteri Vesa Kahilampi maa- ja metsätalousministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.12.2017-31.8.2020, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (MMM neuvotteleva virkamies Henriikka Ahtiainen 0295 162 056)

Yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Pohjola sosiaali- ja terveysministeriön johtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.12.2017-31.12.2020. (STM ylitarkastaja Anita Patoluoto 0295 163 622)

VALTIONEUVOSTON RATKAISUEHDOTUKSET TASAVALLAN PRESIDENTILLE

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti vahvistaisi seuraavat lait:

Laki liiketoimintakiellosta annetun lain muuttamisesta, laki rikostorjunnasta Tullissa annetun lain 2 luvun 14 §:n muuttamisesta, laki konkurssilain muuttamisesta ja laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 31 b §:n kumoamisesta (HE 269/2016 vp). Lain soveltamisala laajennetaan yksityisen elinkeinonharjoittajan kirjanpitolaissa tarkoitettuun ammattitoimintaan. Lisäksi liiketoimintakiellon määräämisen edellytyksiä muutetaan siten, että liiketoimintakiellon määräämisen perusteena ei voi olla lakisääteisten velvollisuuksien olennainen laiminlyöminen, jos laiminlyönti johtuu maksukyvyttömyydestä. Laiminlyöntien olennaisuuden arvioinnissa on muun ohella otettava erityisesti huomioon laiminlyönneistä tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä. Laissa tarkoitetuille valvontaviranomaiselle, lukuun ottamatta konkurssiasiamiestä, annetaan oikeus pyytää poliisia taikka toimialaansa kuuluvissa kysymyksissä tulliviranomaista tutkimaan edellytykset määrätä liiketoimintakielto. Oikeus tutkintaa koskevan pyynnön esittämiseen annetaan myös konkurssilaissa tarkoitetulle pesänhoitajalle. Tutkinta koskee tilanteita, joissa liiketoimintakielto voidaan määrätä liiketoiminnassa tehdyn lakisääteisten velvollisuuksien olennaisen laiminlyönnin perusteella, mutta joissa ei ole syyllistytty rikolliseen menettelyyn. Esitutkintaviranomaisten ja syyttäjän oikeutta saada tietoja päättyneistä liiketoimintakielloista laajennetaan. Lait tulevat voimaan 15.1.2018. (OM lainsäädäntöneuvos Tanja Innanen 0295 150 338)
Tiedote

Laki poliisilain 2 luvun muuttamisesta (HE 37/2017 vp). Poliisilain turvallisuustarkastussääntelyä muutetaan siten, että poliisilla on mahdollisuus nykyistä kattavampien turvallisuustarkastusten tekemiseen erityistä suojelua tai erityistä valvontaa edellyttävissä tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Poliisimiehellä on tilanteen välttämättä edellyttäessä oikeus tarkastaa henkilö paitsi vaaraa aiheuttavien esineiden ja aineiden varalta, myös sen varmistamiseksi, ettei henkilöllä ole hallussaan sellaisia esineitä tai aineita, joiden hallussapito tilaisuudessa on muuten laissa tai lain nojalla kielletty. Lisäksi poliisimiehen oikeutta tarkastuksen tekemiseen tilaisuus- tai tapahtumapaikoilla täydennetään siten, että poliisimies voi tilanteen edellyttäessä kohdistaa turvallisuustarkastuksen myös tilaisuuden järjestämisalueella olevaan henkilöön. Laki tulee voimaan 1.12.2017. (SM erityisasiantuntija Jarkko Nieminen 0295 488 599)
Tiedote

Laki ylimääräisen taiteilijaeläkkeen perusteella myönnettävistä perhe-eläkkeistä (HE 58/2017 vp). Laki liittyy vuonna 2016 voimaan tulleeseen ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä annettuun lakiin. Lain sääntely vastaa julkisten alojen eläkelain perhe-eläkkeitä koskevia säännöksiä. Laki tulee voimaan 1.1.2018. (OKM vanhempi hallitussihteeri Rami Sampalahti 0295 330 190)

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta, laki tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta, laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta ja laki työttömyysturvalain 12 a luvun kumoamisesta (HE 74/2017 vp). Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta yhdistetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Uuden lautakunnan nimi on sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta. Lisäksi toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntien jäsenten kelpoisuusedellytyksiä yhtenäistetään. Kaikkien muutoksenhakulautakuntien jäsenten tulee olla perehtyneitä sosiaalivakuutusasioihin. Muutoksenhakulautakuntien jäsenten eroamisikä nostetaan 70 vuoteen. Lait tulevat voimaan 1.1.2018. (STM hallitusneuvos Erik Strömberg 0295 163 190)
Tiedote

Laki rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain muuttamisesta ja laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä annetun lain 3 ja 5 §:n muuttamisesta (HE 86/2017 vp). Energiatodistusvelvoitteita koskevaa poikkeusluetteloa muutetaan siten, että kasvihuoneet ja väestönsuojat tulevat energiatodistusmenettelyn piiriin. Euroopan komissio on antanut Suomelle virallisen huomautuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanosta ja katsonut että energiatodistusvelvoitteita koskevien poikkeuksien luettelo on Suomen lainsäädännössä laajempi kuin direktiivissä. Lakiin sisältyy myös joitakin terminologisia muutoksia johtuen lähes nollaenergiarakennuksia koskevasta lainsäädännöstä. Lainmuutoksella pannaan osaltaan täytäntöön rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä. Lait tulevat voimaan 1.12.2017. (YM lainsäädäntöneuvos Sari Rapinoja 050 432 7320)

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti hyväksyisi Suomen tasavallan hallituksen ja Etelä-Afrikan tasavallan hallituksen välillä niiden diplomaattisten tai konsuliedustustojen tai kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä toimivien edustustojen työntekijöiden puolisoiden ansiotyöstä tehdyn sopimuksen sekä Suomen tasavallan hallituksen ja Intian tasavallan hallituksen välillä diplomaattisen tai konsuliedustuston jäsenten perheenjäsenten ansiotyöstä tehdyn sopimuksen ja vahvistaisi lain diplomaattisten tai konsuliedustustojen tai kansainvälisissä hallitustenvälisissä järjestöissä toimivien edustustojen työntekijöiden puolisoiden ansiotyöstä Etelä-Afrikan kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä lain diplomaattisen tai konsuliedustuston jäsenten perheenjäsenten ansiotyöstä Intian kanssa tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 128/2017 vp). Perhe- ja puolisosopimusten tavoitteena on mahdollistaa diplomaattisen edustuston, konsuliedustuston sekä kansainvälisissä järjestöissä toimivan edustuston henkilöstön perheenjäsenten työnteko kyseisissä maissa ilman, että heidän tarvitsee luopua diplomaattistatuksestaan niissä tapauksissa, joissa diplomaattistatuksesta luopuminen vastaanottajavaltion noudattaman käytännön mukaan muutoin olisi työskentelyn edellytyksenä. Vastaavasti Suomi takaa sopimuksissa työnteon edellytykset kyseisten maiden vastaavassa asemassa oleville puolisoille ja perheenjäsenille Suomessa. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 0295 351 159)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat kansainväliset asiat:

Yksikön johtaja, hallitusneuvos Maija Ahokkaan tai hänen estyneenä ollessaan Liikenteen turvallisuusviraston erityisasiantuntija Päivi Jämsän valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Jamaikan välinen lentoliikennesopimus. Sopimus on luonteeltaan kahdenvälinen lentoliikennesopimus, jossa sovitaan miten ja millä edellytyksillä sopimusosapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Lisäksi sopimuksessa määrätään lentoyhtiöiden oikeuksista niiden harjoittaessa liikennettä. (LVM yksikön johtaja Laura Eiro 0295 342 668)

Yksikön johtaja, hallitusneuvos Maija Ahokkaan tai hänen estyneenä ollessaan Liikenteen turvallisuusviraston erityisasiantuntija Päivi Jämsän valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Bahaman välinen lentoliikennesopimus. Sopimus on luonteeltaan kahdenvälinen lentoliikennesopimus, jossa sovitaan miten ja millä edellytyksillä sopimusosapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Lisäksi sopimuksessa määrätään lentoyhtiöiden oikeuksista niiden harjoittaessa liikennettä. (LVM yksikön johtaja Laura Eiro 0295 342 668)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat nimitysasiat:

Esittelijäneuvos Juha Kalevi Mäkelä korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen virkaan 1.1.2018 lukien. (OM kansliapäällikkö Asko Välimaa 0295 150 248)

Hovioikeudenneuvos Eerika Annastiina Hirvelä Vaasan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.4.2018 lukien, käräjätuomari Minna Sari Kangasmäki Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.12.2017 lukien, käräjätuomari Arto Juhani Mäkinen Kemi-Tornion käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.2.2018 lukien, hallinto-oikeustuomari Anne Johanna Niemi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.12.2017 lukien, määräaikainen käräjätuomari Sanna Kaisa Korhonen Keski-Suomen käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.1.2018 lukien ja käräjätuomari Riku Henrikki Tuikkala Keski-Suomen käräjäoikeuden toiseksi täytettävään virkaan 1.3.2018 lukien sekä määräaikainen vakuutusoikeustuomari, vakuutusoikeuden esittelijä Maria Kaisa Elina Vuori-Karvia Vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin virkaan 1.1.2018 lukien. (OM ylitarkastaja Taru Alanaatu 0295 150 350)

Määräaikainen käräjätuomari, hovioikeuden esittelijä Matti-Pekka Johannes Kuuttinen Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.12.2017 lukien, määräaikainen käräjätuomari Karita Kristina Lassila Helsingin käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan, määräaikainen käräjätuomari, hovioikeuden esittelijä Ville Samuli Laine Helsingin käräjäoikeuden toiseksi täytettävään virkaan, määräaikainen käräjätuomari, hovioikeuden esittelijä Petteri Heikki Plosila Helsingin käräjäoikeuden kolmanneksi täytettävään virkaan, määräaikainen käräjätuomari, hovioikeuden esittelijä Anu Maria Vannassalo Helsingin käräjäoikeuden neljänneksi täytettävään virkaan, määräaikainen käräjätuomari, hovioikeuden esittelijä Johanna Nevalainen Helsingin käräjäoikeuden viidenneksi täytettävään virkaan, määräaikainen käräjätuomari, hovioikeuden esittelijä Veera Johanna Kankaanrinta Helsingin käräjäoikeuden kuudenneksi täytettävään virkaan ja määräaikainen käräjätuomari, kihlakunnansyyttäjä Janne Pentti Tapani Pitkävirta Helsingin käräjäoikeuden seitsemänneksi täytettävään virkaan 1.1.2018 lukien. (OM ylitarkastaja Taru Alanaatu 0295 150 350)

Majuri Olli Armas Ovaskan määrääminen puolustusasiamieheksi Jordaniassa 18.11.2017 lukien asemapaikkana Tel Aviv. (PLM hallitusneuvos Jari Kajavirta 0295 140 430)

Komentajakapteeni Lari Pietiläinen puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan 1.1.2018-31.12.2020. (PLM erityisasiantuntija Petri Laurila 0295 140 437)