Valtiovarainministeri Alexander Stubb
Vastaus välikysymykseen valtiovarainministerin johtaman lainvalmistelun avoimuudesta ja asianmukaisuudesta sekä oikean tiedon välittämisestä eduskunnalle

Valtiovarainministeriö 15.12.2015 14.15
Välikysymysvastaus

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Vasemmistoliiton ja Vihreiden kansanedustajien välikysymys kiinnittää huomiota lainvalmistelun avoimuuteen ja asianmukaisuuteen sekä oikean tiedon välittämiseen eduskunnalle.

Välikysymyksessä viitataan virheelliseen lausuntooni hallintarekisteriä koskien eduskunnan kyselytunnilla torstaina 26.11. Keskustelussa käyttämäni prosenttiluku myönteisten viranomaislausuntojen osuudesta oli virheellinen. Tätä virhettä olen pyytänyt teiltä anteeksi.

Välikysymyksessä esitettyä väitettä tietoisesta tai toistuvasta väärän tiedon antamisesta pidän vääränä ja sopimattomana. Välikysymyksessä esitetään useita virheellisiä väitteitä, jotka haluan tässä yhteydessä oikaista.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä viitataan hallintarekisteriä koskevaan valmisteluun. Hallintarekisteri mahdollistaa sijoittajalle eri maiden osakkeiden keskitetyn säilyttämisen. Käytännössä kaikki ns. vanhat EU-maat – Kreikkaa lukuun ottamatta – ovat ottaneet sen käyttöön jo aikoinaan. Valtiovarainministeriön valmistelu hallintarekisteröinnistä lähti liikkeelle, kun vuonna 1999 asetettu työryhmä esitti hallintarekisteröinnin käyttöönottoa.

Tuolloin ehdotettu malli ei olisi turvannut viranomaisten ja yleisön tiedonsaantia Suomessa säilytettävien osakkeiden omistajista. Nyt lausunnoilla olleessa esitysluonnoksessa omistustiedot olisivat olleet jatkossakin saatavilla julkisesti.

Koko ajan ongelmana on ollut viranomaisten ja yleisön tiedonsaanti suomalaisten sijoittajien ulkomailla säilyttämistä osakkeista. Julkisuuteen vakiintui kuitenkin uudenkin esitysluonnoksen kohdalla sellainen käsitys, että hallintarekisteröinnin avaaminen ”mahdollistaisi omistusten piilottamisen ulkomaille”. Toisin sanoen kuviteltiin, että nykyjärjestelmä tarjoaisi paremmat eväät estää omistusten piilottaminen. Tämä käsitys on väärä.

Jokainen, joka haluaa omistaa osakkeita hallintarekisterin kautta, voi tehdä sen ulkomaisten palveluntarjoajien kautta jo nyt. Sikäli kun omistuksiin sisältyy kotimaisia osakkeita, tätä voi toki pitää lain hengen vastaisena. Rangaistavaa tai selvästi laitonta se ei kuitenkaan ole, eikä minkäänlainen este sellaiselle toimijalle, jonka tarkoitusperät ovat lähtökohtaisesti laittomat.

VM ei ole halunnut omissa puheenvuoroissaan korostaa nykylainsäädännön heikkouksia tai veronkiertomahdollisuuksia. Nämä heikkoudet eivät ole korjattavissa yksin kansallisella lainsäädännöllä.

VM on sen sijaan viitannut tulkinnanvaraiseen EU-asetuksen pykälään, jonka katsottiin velvoittavan kotimaisen lain muutokseen. Tämä oli virhe, ja se ohjasi keskustelua väärille poluille. Päädyttiin väittelemään siitä, onko lakia EU-oikeuden vuoksi pakko muuttaa vai ei, sen sijaan että olisi keskusteltu siitä, mikä on Suomen etu.

Hallintarekisteriä koskevat asiantuntijalausunnot ovat olleet koko ajan julkisesti saatavilla. Jokainen on voinut käydä niihin itse tutustumassa ja tekemässä omat johtopäätöksensä. Yhteenveto lausunnoista on vielä erikseen toimitettu kaikille kansanedustajille.

Lausuntojen kategorista jakoa myönteisiin, kielteisiin tai neutraaleihin on hyvin vaikea tehdä, koska niissä nostetaan esiin useita eri asioita. Kategorisoinnin riskinä on aina väärintulkinta. Myös Helsingin Sanomien tekemää lausuntojen kategorisointia voi pitää virheellisenä. Esimerkiksi Finanssivalvonnan arvioitiin lausuntonsa perusteella suhtautuvan hallintarekistereiden sallimiseen kotimaassa kielteisesti. Tämä ei kuitenkaan vastannut Finanssivalvonnan kantaa. Finanssivalvonta yritti tätä väärinkäsitystä oikaista, mutta oikaisu jäi mediassa vaille huomiota.

Keskeisistä viranomaisista hallintarekisteröinnin avaamiseen myönteisen kannan ottivat Finanssivalvonnan lisäksi myös työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen Pankki sekä kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Viranomaisten esittämiin huoliin on suhtauduttava vakavasti. Samalla on muistettava, että viranomaiset lausuvat esityksestä oman toimialansa näkökulmasta. VM:n tehtävä on arvioida koko yhteiskunnan etua. Ministeriön käsitys oli ja on edelleen, että kotimaisen hallintarekisteröinnin avaaminen pitäisi kotimaisen säilytyksen kilpailukykyisenä, yleisölle ja viranomaisille avoimena sekä turvaisi omistusten säilymisen kotimaassa ja siten ehkäisisi esimerkiksi verohallinnon huolta säilytyksen siirtymisestä ulkomaille.

Opposition suunnalta on myös esitetty vääriä syytöksiä siitä, että olisin ministerinä ajanut joidenkin puolueeni väitettyjen lähipiirien asiaa. Tätä on todisteltu sillä, että lakiesityksessä on samaa tekstiä kuin finanssialan papereissa. Ensinnäkin haluan huomauttaa, että lausuntokierrosten tarkoituksena on ottaa huomioon lausuvien tahojen näkemyksiä. Toiseksi totean, että kyseessä oleva tekstikohta on sisällytetty jo valtiovarainministeri Rinteen aikana laadittuun hallintarekisteriesitykseen.

Muutenkin väitteet siitä, että VM olisi toiminut jotenkin finanssialan ohjausnuorassa, perustuvat mittasuhteiden täydelliseen väärinymmärrykseen. Kotimaisen hallintarekisteröinnin arvo liiketoimintana olisi ollut pankeille pieni. VM on viime vuosina valmistellut suuren määrän finanssialan etuihin paljon merkittävämmin vaikuttavaa rahoitusmarkkinoiden lainsäädäntöä. Päätökset on valtaosin tehty finanssialan vastustuksesta huolimatta.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä viitataan myös lakihankkeeseen liittyvään viestintään ja hanketta koskevaan viestintäsuunnitelmaan.

Valtiovarainministeriössä koettiin, että julkisuuden kuva esityksestä oli vääristynyt ja yksipuolinen. Julkisuudessa oli esimerkiksi syntynyt käsitys, että lain pääasiallinen tarkoitus olisi ollut mahdollistaa omistusten kätkeminen. Totuus oli kuitenkin toinen. Lain varsinainen tarkoitus, arvopapereiden säilytysmarkkinoiden avaaminen kilpailulle, jäi kokonaan unohduksiin.

Viranomaisviestinnän tulee olla avointa, neutraalia ja tasapuolista. Oli perusteltua, että julkisessa keskustelussa pyritään tuomaan paremmin esille esityksen tosiasiallista sisältöä ja sen talousvaikutuksia. Hankkeesta on viestitty avoimesti, aktiivisesti ja monipuolisesti, myös osakeomistusten avoimuuden ja viranomaisten tiedonsaannin näkökulmasta.

Viestintäsuunnitelmassa mainitaan kaksi toimittajaa, jotka olivat hiljattain pyytäneet tietoa hankkeen etenemisestä. Heille tarjottiin mahdollisuutta tutustua lakiesityksen keskeisimpiin kohtiin ennen tiedotteen julkaisua. Lopulta kumpikaan näistä toimittajista ei päässyt paikalle, vaan toimitukset lähettivät heidän tilalleen toiset toimittajat. VM ei valikoi toimittajia heidän näkemystensä perusteella. Jotta toimittajien tasapuolisesta kohtelusta ei heräisi jatkossa epäilyksiä, VM on linjannut, että vastedes kaikki tilaisuudet, joissa VM:n virkamiehet taustoittavat toimittajia, ovat avoimia kaikille toimittajille.

Vaikka valtiovarainministeriön menettelytavat ja viestintä hallintarekisteriä koskien eivät kaikilta osin olleet onnistuneita, toiminnan motiivit olivat moitteettomat. Ministeriö edisti hanketta tavalla, jonka katsoi parhaiten palvelevan Suomen kokonaisetua.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä siteerataan myös lausuntoani eläkkeensaajien asumistuen leikkauksesta.

Hallitus sopi ohjelmassaan, että eläkkeensaajan asumistuki sopeutetaan vastaamaan yleistä asumistukea. Tällä tavoiteltiin 123 miljoonan euron säästöä. Tämän leikkauksen hallitus on päättänyt perua. Eläkkeensaajan asumistuki siis säilyy omana järjestelmänään.

Tämän lisäksi hallitusohjelmassa on sovittu toisesta asumistukeen kohdistuvasta säästöstä. Asumistuen perusteita tarkistetaan niin, että yleisen asumistuen menot alenevat vuositasolla 25 miljoonaa euroa, toimeentulotukimenojen kasvu mukaan lukien.

Säästö toteutetaan nostamalla yleisen asumistuen perusomavastuun tulosidonnaisuutta ja soveltamalla vuonna 2016 vuoden 2015 enimmäisasumismenoja. Samalla myös eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumismenot ja kulunormit pidettäisiin vuoden 2015 tasolla. Tämä vastaa yleiseen asumistukea koskevaan lakiin ehdotettua muutosta.

Välikysymyksessä siis sekoitetaan kaksi eri säästöä keskenään. Eläkkeensaajan asumistukea ja yleistä asumistukea ei yhdistetä. Tämän säästön korvaavat toimenpiteet on täydentävässä talousarvioesityksessä vuoden 2016 osalta etsitty muualta, aivan kuten lausunnossani oikein totesin.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä siteerataan myös puheenvuoroani eräässä radio-ohjelmassa koskien kilpailukykypaketin perustuslakiarviointia.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjesti kilpailukykypaketista epävirallisen keskustelutilaisuuden, johon kutsuttiin keskeisiä perustuslakiasiantuntijoita. Tilaisuuteen osallistui kolme asiantuntijaa, jotka edustivat sekä valtiosääntöoikeuden että kansainvälisten kysymysten osaamista. Heidän kantansa oli asian eteenpäin viemisen kannalta eräin varauksin myönteinen. Varaukset liittyivät erityisesti sääntelyn pysyvyyteen. Asian vastuuvalmistelija on käynyt muitakin perustuslakikysymyksiä koskevia keskusteluja.

Tämän keskustelutilaisuuden lopuksi kysyttiin paikalla olleilta asiantuntijoilta valmiutta kirjallisten asiantuntijalausuntojen antamiseen. Asiantuntijat totesivat, että sellaista ei perustuslakikysymyksissä voida antaa suunnitelmista, vaan vasta konkreettisista esityksistä ja niiden muodostamasta kokonaisuudesta.

Käytyjen asiantuntijakeskusteluiden pohjalta on laadittu työ- ja elinkeinoministeriön kannanotto lainsäätämisjärjestyksestä. Säätämisjärjestystä koskien on laadittu myös virkamiesmuistio, jossa tuodaan esiin keskeiset perusteet tälle kannanotolle. Kannanoton ja virkamiesmuistion ovat laatineet työoikeutta ja valtiosääntöoikeutta tuntevat työ- ja elinkeinoministeriön ja oikeusministeriön virkamiehet. Molemmat asiakirjat löytyvät VM:n verkkosivuilta.

Hallitus on julkaissut esityksensä kustannuskilpailukykyä vahvistavista toimista. Tämä luonnos sisältää varsin yksityiskohtaisen arvion lakiehdotusten suhteesta perustuslakiin. Esityksestä on pyydetty kirjallisia lausuntoja mm. useilta eri oikeustieteen ja valtiosääntöoikeuden asiantuntijoilta. Hallitus arvioi parhaillaan annettuja lausuntoja ja ottaa nämä huomioon jatkovalmistelussa. Lainsäätämisjärjestystä koskeva arviointi tapahtuu lopulta perustuslakivaliokunnassa.

Välikysymyksessä esitetty väite, ettei asiantuntijalausuntoja olisi pyydetty, on joka tapauksessa virheellinen.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä nostetaan esille myös lainsäädännön valmisteluprosessit ja niiden kehittäminen. Tämä työ on käynnissä. Hallituksen lainvalmistelun kehittämisestä vastaa säädetyn tehtävän mukaisesti oikeusministeriö. Lainvalmisteluprosessin kulku kaikkine eri vaiheineen on ohjeistettu lainvalmistelun prosessioppaassa.

Oikeusministeriössä on käynnissä myös lainvalmistelun kuulemisohjeen ja hallituksen esitysten laatimisohjeen uudistaminen. Molemmista ohjeista annetaan valtioneuvoston periaatepäätökset työn valmistuttua.

Hallitus on myös päättänyt perustaa valtioneuvoston yhteyteen hallituksen esitysten vaikutusarviointeja arvioivan neuvoston. Neuvoston tarkastelu lisää erityisesti vaikutusten arvioinnin läpinäkyvyyttä ja parantaa arviointien laatua. Tämä on selvä lisäpanostus vaikutusarviointien laadun kehittämiseen. Neuvostoa koskeva asetus on tarkoitus antaa lähiaikoina niin, että se tulisi voimaan 1. helmikuuta 2016.

Ärade talman,

Av en minister kan och bör man också vänta sig särskild noggrannhet, det är klart. Något jag ändå inte godkänner är att man i denna sal – till exempel i denna interpellation – framför ogrundade anklagelser. Jag tänker göra allt jag kan för att stärka medborgarnas förtroende för mitt eget och mitt ministeriums agerande. Till förtroendet för lagberedningens öppenhet och beslutsfattandets ärlighet bidrar också en värdig och respektfull diskussion här i riksdagen.

Arvoisa puhemies,

Ministeriltä voi ja pitääkin odottaa erityistä tarkkuutta, se on selvä. Sitä en kuitenkaan hyväksy, että tässä salissa – esimerkiksi tässä välikysymyksessä – esitetään perusteettomia syytöksiä. Aion tehdä kaikkeni vahvistaakseni kansalaisten luottamusta omaan ja johtamani ministeriön toimintaan. Luottamus lainvalmistelun avoimuuteen ja päätöksenteon rehellisyyteen syntyy myös osaltaan arvokkaasta ja kunnioittavasta keskustelusta täällä eduskunnassa.

Nyt kaikki voimavarat, niin hallituksen kuin oppositionkin, olisi ohjattava etsimään yhteisiä ratkaisuja Suomen valtaviin taloudellisiin ongelmiin. Uudistamaan Suomea, saamaan aikaan päätöksiä, tekemään käänne parempaan. Näin hallitus tekee. Käytämme kaiken tarmon siihen, että kykenemme viemään maaliin hallitusohjelmassa linjatut talousuudistukset. Teemme tämän avoimuudesta ja hyvästä hallintotavasta tinkimättä.