Arhinmäki jakoi musiikin, näyttämötaiteen ja tanssitaiteen valtionpalkinnot

Palkinnot jakoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki tiistaina Helsingissä. Kukin palkinto on 15 000 euroa. Palkinnot myönnetään veikkausvoittovaroista.

"Lakisääteisen valtion tuen piirissä on tällä hetkellä 41 puhe- ja tanssiteatteria ja 28 orkesteria. Näiden rinnalla toimii vapaiden teatteriryhmien, orkestereiden ja yhtyeiden vapaa kenttä. Kulttuurikeskusteluissa pyritään usein laittamaan niin sanotut vos-laitokset ja vapaa kenttä vastakkain. Luodaan stereotypioita, joiden mukaan laitokset ovat jämähtäneet paikalleen ja kaikki kiinnostava uusi tulee vapaalta kentältä. Näin se ei tosiasiassa ole", sanoi kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki palkintopuheessaan.

"Yksi tavoitteistani on laitosten ja vapaan kentän raja-aitojen murtaminen, lisääntyvä yhteistyö. Siksi valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Tähän asti valtionosuudet on jaettu varsin teknisesti henkilötyövuosien mukaan. Vuoden 2015 alusta henkilötyövuosien lisäksi valtionosuuksia jaettaessa huomioidaan myös tuloksellisuus", Arhinmäki kertoi.

Valtionosuuksien kohdalla tuloksellisuus ei merkitse kulttuuriministerin mukaan samaa kuin talouselämässä, vaan valtionosuuksissa palkitaan taide- ja kulttuuripoliittisten tavoitteiden toteuttamisesta. "Tulemme kannustamaan monipuoliseen toimintaan: ottamaan vastaan vierailuja ja vierailemaan itsekin, tekemään yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa, huomioimaan uudenlaiset toimintatavat ja yleisöt", hän kuvaili.

Taiteen edistämiskeskuksen asiantuntijaelimet, valtion taidetoimikunnat myöntävät valtionpalkintoja tunnustuksena kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana valmistuneesta ansiokkaasta työstä tai pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta toiminnasta kunkin taiteen alan hyväksi.

Musiikin valtionpalkinto 2013: Meidän festivaali

MUSIIKKITOIMIKUNNAN PALKINTOPERUSTELUT:

Meidän Festivaali perustettiin 1997 ja tapahtuman nimi oli vuoteen 2010 asti Tuusulanjärven kamarimusiikki. Festivaalin taiteellisena johtajana on toiminut vuodesta 2007 viulisti Pekka Kuusisto.

Pekka Kuusiston aikana festivaali on laajentunut ja monipuolistunut maassamme harvinaisella tavalla. Leimaa antavaa on ollut kautta linjan korkea musiikillinen laatu, niin eri aikakausien klassisen, etnovaikutteisen kuin kokeilevan musiikin alueella. Tuusulanjärven kulttuurimaisema ainutlaatuisine konserttipaikkoineen on suonut erinomaiset puitteet pienimuotoiselle kamarimusiikkijuhlalle.

Meidän Festivaali on ollut yleisörakenteen ja sen tietoisen kehittämisen edelläkävijä maassamme. Konserttien pitopaikat on laajennettu perinteisistä intiimeistä kotikonserteista Ainolan metsään ja Tuusulanjärvelle. Uudet ympäristöt ovat haastaneet niin taiteilijat kuin yleisön altistumaan uusiin tilanteisiin. Tässä taiteellinen johtaja on kulkenut joukkojensa edessä esimerkillään.

Oman vatsalaukun äänimaiseman muokkaaminen, sähköviulukonserton tilausteos sekä kanteleen ja runolaulun kytkeminen Sibeliuksen viulukonserttoon ovat esimerkkejä Pekka Kuusiston ennakkoluulottomuudesta. Yleisö on tietoisesti johdatettu ekologiseen ja yhteiskuntatietoiseen ajatteluun eri puheenvuorojen ja kannanottojen kautta. Huoli nuorten syrjäytymisestä, perheväkivallan ja yksisilmäisen kielipolitiikan vastustaminen sekä sananvapauden puolustaminen ovat olleet muita festivaaliin kytkettyjä teemoja.

Meidän Festivaalin järjestää Järvenpään Sibelius-seura ry.

Näyttämötaiteen valtionpalkinto vuonna 2013: Rakveren Teatteri, Teatteri Telakka ja Teatteri Vanha Juko

NÄYTTÄMÖTAIDETOIMIKUNNAN PALKINTOPERUSTELUT:

Teattereiden yhteistyö venyy yli valtiollisten rajojen. Elämisen raivo ja pakko eivät ole kiinni kansallisessa napanuorassa. Vai ovatko sittenkin? Vastauksia etsitään.
Haluamme palkita kolmen pienen teatterin yhteisen ponnistuksen. Projektiin osallistuvat Lahden Vanha Juko Aleksis Kiven ja Lauri Maijalan Kullervolla, Tampereen Telakka -teatteri Ari Nummisen ja Jussi Sorjasen esityksellä Petroskoi ja Andres Noormetsin kirjoittama ja ohjaama Viron Rakveren teatterin Köök/Keittiö. Olemme saaneet kolme kiinnostavaa kantaesitystä.

Niiden prosessit ovat möyhineet syvää yhteistä historian ja myyttien maaperää, ja mitä sieltä paljastuukaan? Viimeiset tabut kilahtavat palasiksi. Rinnakkaismaailmat ovat päätäpahkaisessa dialogissa keskenään.

Kaksivuotisessa projektissa kolmea kantaesitystä kierrätetään ristiin teatterista toiseen. Näyttelijöiden, ideoiden ja kielen vaihtovuoroisuus rikastuttaa onnistuneesti teattereiden tapoja kertoa tarinoita omasta ympäristöstään. Itsestäänselvyyksiä ei ole. Asiat on testattava ja todistettava oleviksi.

Tekijät lentävät samalla matolla, mutta taiteelliset ilmaisutavat ovat hyvin eri- ja omanlaisiaan. Triologiaa kantaa yhteinen perusta. Millaista on elää rajalla, jossa oma identiteetti murtuu ja murretaan aaltoliikkeenä? Karjalaisuus, suomalaisuus, venäläisyys -kolmikanta kipinöi. Suomalais-virolainen veljesrakkaus saa uusia kärjistyneitä muotoja, ja elintasoselkkaukset ovatyleisiä. Kullervon perhe on yhtä groteski ja hajalla Jukon kymmenmetrisillä sohvilla kuin Rakveren keittiöissäkin.

Tanssitaiteen valtionpalkinto vuonna 2013: UrbanApa-tapahtumakonsepti

SIRKUS- JA TANSSITAIDETOIMIKUNNAN PALKINTOPERUSTELUT:

UrbanApa on nuorten helsinkiläisten taiteilijoiden Sonya Lindforsin ja Anniina Jääskeläisen vuonna 2010 käynnistämä urbaanin taiteen tapahtumakonsepti. UrbanApa leikittelee ennakkoluulottomasti ja rennosti kaupunkikulttuurin ja nykytaiteen rajoilla tarjoten esitysiltoja, tanssityöpajoja, jameja, site specific -esityksiä, klubeja ja festivaaleja.

Tapahtumakonseptin ympärille on kolmessa vuodessa kasvanut laaja tekijäyhteisö, joka toimii verkostomaisesti yhdistäen katutanssia, nykytanssia, ammattilaisia ja harrastajia. UrbanApa tarjoaa monenlaisia harrastamisen, osallistumisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksia lapsille, nuorille ja taiteen tekijöille. Työskentelyn lähtökohtana on aina tasa-arvoisuus riippumatta osallistujien etnisestä, sosiaalisesta, kulttuurisesta, uskonnollisesta tai seksuaalisesta taustasta.

UrbanApa -tapahtumien osallistumisen kynnys on matala ja pääsymaksut pieniä. Tavoitteena on lisätä nuorten taiteilijoiden näkyvyyttä ja työmahdollisuuksia sekä tehdä nuorelle yleisölle ajankohtaista ja puhuttelevaa nykytaidetta houkutellen mukaan myös niitä, jotka eivät aktiivisesti etsiydy taiteen pariin. Tapahtumat toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden ja kulttuurilaitosten kanssa.

UrbanApa loistaa esimerkkinä nuorten taiteilijoiden luovuudesta, rohkeudesta ja avoimuudesta ylittää ja sekoittaa genrerajoja. Tekijäyhteisö on onnistuneesti luonut uudenlaisia toimintamalleja, tapoja verkostoitua ja toimia yhteistyössä.

Lisätietoja:
musiikki: erityisasiantuntija Tiina Kuoppa, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 801
näyttämötaide: suunnittelija Anni Tappola, Taiteen edistämiskeskus, p. 0295 330 723
tanssitaide: erityisasiantuntija Mari Karikoski, Taiteenedistämiskeskus, p. 0295 330 706