Grahn-Laasonen tapasi työmarkkinajohtajat:
Suomi tarvitsee jatkuvan oppimisen reformin

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen tapasi maanantaina 26.3. työmarkkinajärjestöjen johtajat. Keskustelussa aiheena oli läpi työuran jatkuvan oppimisen mahdollisuudet kaikille työikäisille suomalaisille. Osallistujat korostivat osaamisen kehittämisen kasvavaa merkitystä työn murroksessa. Hallitus on asettanut kansliapäällikkötyöryhmän valmistelemaan toimenpiteitä.

Suomen talous kasvaa nopeasti. Avoimia työpaikkoja on entistä enemmän ja yritykset raportoivat rekrytoinnin vaikeuksista. Samaan aikaan työn murros nostaa osaamisvaatimuksia ja alleviivaa tarvetta jatkuvaan uuden oppimiseen. Koulutus- ja osaamistasoa on nostettava ja saatava käyttöön koko työvoima, maahanmuuttajat, työvoiman ulkopuolella olevat ja työttömät. 

Hallitus on käynnistänyt eri koulutusasteita koskevia uudistuksia ja uudistanut ammatillisen koulutuksen rakenteen, rahoituksen ja ohjausjärjestelmän. Näillä toimilla turvataan osaavan työvoiman saatavuutta pitkällä aikavälillä.

– Seuraava askel on, että Suomi tarvitsee laajamittaisen jatkuvan oppimisen reformin, joka mahdollistaa, että jokainen voi oppia uutta, kouluttautua ja kehittää osaamistaan joustavammin elämän eri vaiheissa, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. 

– Huhtikuun kehysriihessä hallituksen on varmistettava, että talouden kasvu ei jää kiinni osaajien puutteesta. Olemme asettaneet kolmen kansliapäällikön työryhmän valmistelemaan konkreettisia ja nopeavaikutteisia toimia, ministeri jatkaa.

Kansliapäälliköiden työryhmän puheenjohtaja on Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä jäseninä Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä ja Jari Gustafsson työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Kansliapäällikköjen työryhmän toimeksiantona on:

- valmistella ehdotukset, joilla helpotetaan nopealla aikavälillä osaavan työvoiman saatavuutta alueellisesti ja ammattialoittain kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi,

- valmistella työvoimatarpeet ja kasvun edellytykset huomioon ottaen erilaisten muunto- ja lisäkoulutusten volyymi- ja rahoitustarve eri koulutusasteilla sekä

- ottaa ehdotusten suuntaamisessa  huomioon työmarkkinoilla nyt aliedustettujen ryhmien (mm. maahanmuuttajien) osaamistarpeet ja työllistymisen edistäminen.

Korkeakoulut ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat yhteisesti laatineen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision vuodelle 2030, jota nyt pannaan toimeen. Vision tavoitteena on muun muassa mahdollistaa aiempaa joustavammat ja yksilöllisemmät opintopolut korkeakouluissa sekä luoda uudet jatkuvan oppimisen rakenteet. Tavoitteena on myös, että vähintään 50 % nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon.

– Täydentävää korkeakoulutusta pitää olla myös tutkinnon jälkeiselle ajalle moduulipohjaisesti, ettei tarvitsisi aina aloittaa uutta tutkintoa. Tämä edellyttää rahoitusjärjestelmän uudistamista ja lainsäädännön tarkistuksia. Työ on jo käynnissä ja esityksiä odotan ennen kesää, opetusministeri sanoo.

Viimeisen vuoden aikana hallitus on panostanut jatkuvan oppimisen tarpeisiin yli 50 miljoonaa euroa. Rahoitusta on kohdennettu esimerkiksi muuntokoulutusohjelmiin, tekniikan alan yliopistojen verkostoyhteistyöhön sekä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen koulutuslaajennuksiin.

Lisätietoja:
- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246
- erityisavustaja Daniel Sazonov, puh. 045 129 6812