Arvio Kataisen ja Stubbin hallitusohjelmien toteutumisesta valmistui

Pääministerien Kataisen ja Stubbin hallitukset ovat tällä vaalikaudella toimineet vaativissa olosuhteissa. Vuoden 2011 hallitusneuvottelut kestivät tavanomaista pidempään ja lopputuloksena oli poikkeuksellisen yksityiskohtainen ja pitkä hallitusohjelma.

Kataisen hallitusohjelman kolme painopistealuetta olivat: Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallitus päätti myös rakennepoliittisesta ohjelmasta, joka hallituskauden aikana nousi keskeiseen asemaan.

Sekä Kataisen että Stubbin hallitusohjelmien toimeenpano on edennyt määrällisesti tarkasteltuna hyvin ja valtaosa tavoitteista on toteutunut. Tavoitteet ovat sisältäneet sekä pienempiä että suurempia kokonaisuuksia. Hallituksen strategisia politiikkakokonaisuuksia tukevia kirjauksia oli Kataisen hallitusohjelmassa yhteensä 161, joista on toteutunut 89 prosenttia.

Valtioneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksikkö on koonnut yhteistyössä ministeriöiden kanssa hallituspolitiikan toteutumisraportin. Siinä esitetyt arviot ovat kanslian virkamiesten näkemyksiä. Raportti on annettu hallitukselle maaliskuussa.

Keskeiset havainnot

Hallitusohjelmat eivät ole selkeästi ohjanneet hallituksen työskentelyä keskittymään vaalikauden keskeisimpiin tavoitteisiin. Tämä on heikentänyt mahdollisuuksia myös virkamiesvalmistelun priorisointiin. Mittava tavoite- ja toimenpidelista on osaltaan johtanut tilanteeseen, jossa kokonaisuuden kannalta vähämerkityksisten asioiden valmistelu on saattanut viedä resursseja keskeisimmiltä uudistuksilta. Lisäksi resurssien siirtäminen tärkeimpien tavoitteiden tukemiseen on ollut vaikeampaa.

Pääministeri Kataisen hallitusohjelman painopistealueiden varaan rakennettiin hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma, ns. HOT-asiakirja, joka vahvistettiin vuonna 2011 valtioneuvoston periaatepäätöksenä. Hallituksen poliittinen sitoutuminen painopisteajatteluun jäi valmisteluprosessissa ohueksi eikä toimeenpanosuunnitelma ole selkeästi suunnannut ja ohjannut hallituksen työtä.

Rakennepoliittisen ohjelman kytkeminen selkeään ja yksiselitteiseen, kestävyysvajeen vähentämistavoitteeseen on auttanut rakentamaan siitä johdonmukaisen kokonaisuuden. Ohjelman rakentaminen tapahtui kuitenkin melko myöhäisessä vaiheessa hallituskautta ja siihen oli puutteellista omistajuutta ja sitoutumista poliittisella ja hallinnollisella tasolla. Monet keskeiset uudistukset kaatuivat lopulta aikapulaan vaalikauden loppupuolella.

Hallituskauden aikana on useissa yhteyksissä työstetty hallituksen yhteistä tilannekuvaa niin taloudesta kuin muusta yhteiskunnan kehityksestä. Hallituksen yhtenäisyyteen ja yhteiseen tilannekuvaan panostaminen heti hallitustyöskentelyn alkuvaiheesta lähtien on jatkossakin tärkeä tavoite.

Painopistealueiden arviointi

Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen: Suomalaisten hyvinvointi 2014 -raportin mukaan väestön yleinen terveydentila on parantunut vuodesta 2004. Valtaosa, noin 80 % aikuisväestöstä kokee voivansa hyvin. Sosioekonomiset terveyden ja elämänlaadun erot ovat kuitenkin pysyneet kansainvälisesti verrattuna suurina ja osa väestöstä näyttää syrjäytyneen pysyvästi. Köyhyys ja tuloerot eivät ole taantumasta huolimatta kasvaneet. Perusturvan taso on kohentunut.

Julkisen talouden vakauttamiseksi on tehty rakennepoliittisen ohjelman lisäksi useita uudistuksia, joiden vaikutukset realisoituvat vasta tulevina vuosina. Valtiontaloutta on sopeutettu noin kuudella miljardilla eurolla, mutta julkisen talouden vakautta ei ole saavutettu vaalikauden aikana. Heikko talouskasvu on vakavasti vaikeuttanut tavoitteen saavuttamista.

Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen: Kestävä talouskasvu edellyttää talouskasvun irtikytkentää ympäristövaikutuksista ja luonnonvarojen kulutuksesta. 2010-luvulla toteutunut energian kulutuksen lasku ja päästöjen suotuisa kehitys selittyy suurelta osalta talouskasvun hidastumisella. BKT ei vielä ole saavuttanut vuoden 2008 huippua. Työllisyys- tai työttömyysaste eivät ole toistaiseksi heikentyneet merkittävästi talousvaikeuksista huolimatta. Kilpailukyvyn heikko taso on arvioitu yhdeksi kansalliseksi kiperäksi ongelmaksi.

Rakennepoliittinen ohjelma: Valtaosa ohjelman hyvin suuresta määrästä toimenpiteitä on edennyt tai etenemässä toteutukseen. Kestävyysvajeen kannalta merkittävistä toimenpiteistä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisessä ei edetty, kuten tavoiteltiin. Sote-uudistusta ei saatu linjattua loppuun saakka vaan sitä jatketaan seuraavalla hallituskaudella. Rakennepoliittisen ohjelman mahdollisia suotuisia vaikutuksia talouden kasvuun, työllisyyteen ja julkiseen talouteen on voitu ottaa kestävyysarviossa huomioon vain vähän. Toteutuessaan eläkeratkaisu voi pienentää kestävyysvajetta noin 1 prosenttiyksikön. Monien muiden toimien kohdalla tiedot toimien yksityiskohdista eivät edelleenkään riitä vaikutusarvioon.

Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin hallitusohjelmien loppuseuranta 2015

Lisätietoja: valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, p. 0295 160 280 ja erityisasiantuntija Jouni Varanka, p. 0295 160 177, valtioneuvoston kanslia