Hyppää sisältöön

Hallitus sopi vuoden 2017 talousarviosta - pääosassa työllisyys ja yrittäjyys

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 1.9.2016 20.36
Tiedote 354/2016

Hallitus on sopinut vuoden 2017 budjettiesityksestä. Hallituksen esitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen syyskuussa. Samalla julkaistaan valtiovarainministeriön uusi kokonaistaloudellinen ennuste. Budjettiriihen keskiössä oli työllisyys ja yrittäjyys. Hallitus sopi uusista työllisyystoimista, jotka sisältävät myös useita asuntorakentamista edistäviä toimia. Lisäksi hallitus päätti kasvua ja yrittäjyyttä edistävästä veropaketista.

Vuoden 2017 budjettiesityksen tulot ja menot

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,2 miljardia euroa, joka on 0,3 miljardia enemmän kuin vuonna 2016. Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,7 miljardia euroa vuonna 2017 ja verotuloiksi 41,6 miljardia euroa. Hidas talouskasvu rajoittaa veropohjan kasvua edelleen vuonna 2017, minkä lisäksi veroperustemuutokset myös vähentävät verotulojen kertymää. Määrärahatasoa nostaa mm. kilpailukykysopimuksesta aiheutuvat nettomääräiset lisäykset sekä vuonna 2017 kasvavat panostukset kärkihankkeisiin. Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet.

Vuoden 2017 talousarvioesitykseen sisältyy hallituksen aiemmin hallitusohjelmassa ja kevään 2016 kehysriihen yhteydessä päättämiä säästötoimia, mutta uusia leikkauksia ei tehty.

LIITE 1: Poimintoja vuoden 2017 talousarvioesityksestä (liitettä päivitetty 2.9. klo 16.10)

Valtionvelka

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2017 on 5,5 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelanotolla. Vuoden 2017 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvioidaan olevan noin 111 miljardia euroa, mikä on noin 51 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. VM:n ennusteen mukaan julkisen talouden velkaantumisen kasvu pysähtyy vuonna 2018

Työllisyyspaketti

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Budjettiriihessä hallitus etsi uusia keinoja työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Lisäksi hallitus toimeenpanee jo aiemmin päätettyjä työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä.

Palkansaajien verokevennykset kasvattavat työn tekemisen taloudellista kannattavuutta. Uusi yrittäjävähennys kannustaa yritystoiminnan harjoittamiseen. Yritysten sukupolvenvaihdoksia edistetään siihen liittyvää verotusta keventämällä. Lisäksi pienyritysten maksuvalmiutta lisätään siirtymällä maksuperusteiseen tilitykseen arvonlisäverotuksessa.

  1. Työllisyyden lisääminen ja työttömyyden keston lyhentäminen: vuoropuhelu työmarkkinajärjestöjen kanssa

Osana vuoden 2017 talousarvioprosessia hallitus käynnistää kilpailukykysopimusta kunnioittaen vuoropuhelussa työmarkkinajärjestöjen kanssa valmistelun työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi. Hallitus on valmis asettamaan kolmikantaisen työryhmän valmistelua varten ja on ehdottanut tätä työmarkkinajärjestöille.

Kolmikantaisen työryhmän ehdotuksen takarajana on syyskuun loppu. Ehdotuksen pohjalta tehtävät muutokset annetaan budjettilakeina tai niiden yhteydessä. Muutosten on astuttava lähtökohtaisesti voimaan 1.1.2017. Työntarkoitus on laatia yksi yhteinen esitys, joka lisää työllisyyttä vähintään 10 000 työllisellä valtiovarainministeriön arvion mukaan ja joka koostuu seuraavasta viidestä kokonaisuudesta:

  • Ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistamisesta nopeampaan työllistymiseen kannustavaksi niin, että se lisää työllisten määrää 8 000 henkilöllä ja että sen vaikutukset valtiontaloudelle ovat neutraalit.
  • Ikääntyneiden kertaluonteisesta eläketuesta.
  • Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansio-osan käytöstä palkkatukena ja starttirahana.
  • Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyden edistämisestä, keinoina esimerkiksi nuorten aikuisten osaamisohjelma, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat.
  • Uudesta, työehtosopimuksen piiriin kuuluvasta palkkamallista ja palkkaa täydentävästä tuesta pitkään työttöminä olleille ja heikon työhistorian omaaville. 
  1. Hallituksen uudet työllisyyttä tukevat päätökset
  • Tehostetaan työvoimapalvelukokonaisuutta ja lisätään yksityisten palveluntuottajien käyttöä.
  • Työn vastaanottaminen ei vastaisuudessa viivästytä työttömyysetuuksien maksatusta.
  • Lisätään työkokeilun käyttöä.
  • Puretaan ulosoton kannustinloukkuja työllistymisen edistämiseksi.
  • Edistetään asuntorakentamista useilla eri toimilla. Parannetaan ARA-tuettujen asuntojen oikein kohdistumista 3 000 euron kuukausitulorajalla.
  • Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin otetaan käyttöön. Kannustimen tarkoituksena on nostaa Suomen kilpailukykyä sekä kotimaisten että kansainvälisten tuotantojen toteuttamispaikkana.

Varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan. Hallitus päätti osana toimia työteon kannustavuuden lisäämiseksi ja kannustusloukkujen purkamiseksi jättää toteuttamatta varhaiskasvatuksen maksujen korotukset. Eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen sisältyneet pienituloisille 2–3 hengen perheille kohdistetut maksujen kevennykset kuitenkin toteutetaan. Tämä parantaa erityisesti yksinhuoltajien edellytyksiä ottaa työtä vastaan. Varhaiskasvatuksen maksut alenevat kaikkiaan arviolta 10 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee tältä pohjalta uuden hallituksen esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi.

Lisäksi hallitus käynnistää valmistelun toimikautensa puolivälitarkasteluun kannustinloukkujen purkamiseksi ja työvoiman liikkumisen edistämiseksi.

  1. Hallituksen aiemmin linjaamat talousarvioesityksessä toimeenpantavat työllisyyspäätökset
  • Naispuolisten työntekijöiden työnantajille tulee 2 500 euron kertakorvaus, jolla tasataan perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia.
  • Keväällä päätetty työttömyysetuuksien käytön laajeneminen muun muassa palkkatuen ja starttirahan käyttämiseen.
  • Kilpailukykysopimukseen kytkeytyvät veronkevennykset
  • Kotitalousvähennyksen korotus
  • Yritysten sukupolvivaikutusten helpottaminen (perintö- ja lahjavero)
  • Metsätilojen sukupolven vaihdosten helpottaminen (metsälahjavähennys)
  • Yrittäjävähennys
  • Maksuperusteinen arvonlisävero
  • Aiemmin sovitun mukaisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentäminen 100 päivällä
  • TEM:n viime kevään yrittäjyys- ja työllisyyspaketit

Ikääntyneiden kertaluontoinen eläketuki

Hallitus toteuttaa yli 60-vuotaiden pitkäaikaistyöttömille tarkoitetun kertaluonteisen eläketuen. Eläketuki koskee 5 vuotta työttömänä olleita yli 60-vuotiaita.

LIITE 2: Hallituksen päätös työllisyyttä lisäävistä toimista

Kilpailukykysopimus

Työmarkkinajärjestöt allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen kesäkuussa. Sopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja lisätä vientiä ja työllisyyttä. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, leikkaa julkisen sektorin lomarahoja sekä alentaa työantajan sosiaaliturvamaksuja ja siirtää osan palkansaajien maksettavaksi. Osana sopimusta voimassa olevia palkkasopimuksia jatketaan vuoteen 2017 ilman korotuksia.

Kilpailukykysopimuksen keskeisenä tavoitteena on lisätä talouskasvua ja parantaa työllisyyttä. Myös kuntatalous hyötyy yleisestä talouskasvusta ja työllisyyden paranemisesta. Hallitus arvioi kilpailukykysopimuksen vaikutusten olevan kuntatalouteen kokonaisuutena myönteiset. Kuntatalouden arvioidaan tasapainottuvan hallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti (tasapaino -0,5 % suhteessa kokonaistuotantoon v. 2019). Mikäli tämän tavoitteen mukaiselta kehitysuralta ollaan poikkeamassa, hallitus on sitoutunut korjaaviin toimiin julkisen talouden suunnitelman mukaisesti. Arvioidessaan kuntatalouden tasapainottumista hallitus tarkastelee erityisesti kilpailukykysopimuksen ja vuoden 2017 budjetin vaikutuksia kuntatalouteen.

Työn verotus kevenee

Palkansaajien verotus kevenee 515 miljoonalla eurolla pohjautuen kilpailukykysopimuksen yli 90 prosentin kattavuuteen. Tämän ansiosta palkkatulon verotus kevenee ensi vuonna keskimäärin 0,6 %-yksiköllä. Eläketulon verotusta kevennetään vastaavasti, yhteensä 135 miljoonalla eurolla. Hallitus sopi myös pienituloisimmille palkansaajille 30 miljoonan euron kohdentamisesta, jolla toteutetaan kilpailukykysopimuksen maksukorotuksen vaikutusta kompensoiva toimenpide. Malli ratkaistaan täydentävän talousarvioehdotuksen yhteydessä.

Lisäksi työn verotukseen toteutetaan kuluttajahintaindeksin mukainen vuotuinen tarkistus, joka keventää työn verotusta ensi vuonna noin 180 miljoonalla eurolla.

Kilpailukykysopimuksella on laajasti vaikutuksia myös talousarvioesityksen määrärahoihin. Ne nousevat nettomääräisesti yli 400 miljoonalla eurolla.

Talous pienessä kasvussa – julkinen talous edelleen alijäämäinen

Kuluvana ja ensi vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan noin prosentin vauhtia. Maltillisen kasvun taustalla on etupäässä yksityisen kulutuksen ja investointien suotuisa kehitys. Yksityistä kulutusta tukevat kotitalouksien ostovoiman kasvu ja työllisyydessä tapahtuva käänne parempaan. Vuonna 2017 työttömyysaste alenee.

Kokonaiskuva vuosista 2016–2018 on talouskasvun kannalta erittäin vaisu. Syynä alhaiseen kasvuun on se, että viennin kehitys jää koko tarkastelukauden ajan heikoksi. Vienti kasvaa edelleen maailmankauppaa hitaammin ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkuu.

Suomen julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet, vaikka julkiseen talouteen kohdistuu mittavia sopeutustoimia. Talouden hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja. Lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen.

Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos vahvistuu ensi vuonna. Kuntataloutta vahvistavat erityisesti hallitusohjelman liitteen 6. toimenpiteet, mutta myös muut tekijät, kuten vuonna 2017 voimaan tuleva eläkeuudistus.

Maatalouden tukeminen

Hallitus päätti maatalouden kriisipaketista. Paketti sisältää yhteensä 50 miljoona euroa eri kriisitoimien rahoittamiseksi. Kriisipaketista vuoden 2017 talousarvioesityksessä maatalouden kansalliseen tukeen lisätään 10 miljoonaa euroa. Tuki kohdennetaan erityisesti investointeja tehneille tiloille. Lisäksi maatalousyrittäjien jaksamiseen kohdennetaan 1 miljoona euroa sekä lomitustoimintaan 10 miljoonaa euroa, joka käytetään mm. viljelijöiden maksujen alentamiseen.

Lisäksi maatilojen maksuvalmiutta vahvistetaan lainojen valtiontakauksilla ja maksuhelpotuksilla sekä tukimaksujen aikaistamisella. Maatalouden toimintaedellytyksiä vahvistetaan myös jatkamalla sikojen suojelusta annetun asetuksen siirtymäaikaa, edistämällä biokaasun tuotantoa maatiloilla ja luomumaidon käyttöä julkisissa hankinnoissa sekä liha- ja maitovalmisteiden alkuperämerkintöjen käyttöä vauhdittamalla.

Jo aiemmin on päätetty maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen lisäämisestä 6,7 miljoonalla eurolla ja luonnonhaittakorvausten korottamisesta 20,3 miljoonalla eurolla. Samoin aiemmin päätetysti vuonna 2017 pääomitetaan Maatilatalouden kehittämisrahastoa 38 miljoonalla eurolla ja elintarvikkeiden vientimarkkinoita avataan 1,5 miljoonalla eurolla osana biotalouden kärkihankkeita.

Savonlinna

Itä-Suomen yliopiston opettajakoulutuksen Savonlinnan toimipisteen lakkauttaminen aiheuttaa alueelle menetyksiä. Hallitus valmistelee yhdessä alueen toimijoiden kanssa toimia Savonlinnan talousalueen kasvun ja työllisyyden turvaamiseksi. Panostukset kohdistetaan esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen, elinkeinotoiminnan investointeihin, biotalouteen ja matkailun kehittämiseen.

Tuulivoimalat

Selvitetään, miten voimalaitosten kiinteistöverotuksessa noudatetun 10 megavolttiampeerin raja voitaisiin laskea useamman samalla alueella sijaitsevan voimalaitoksen yhteenlasketun tehon perusteella. Selvityksessä on kiinnitettävä huomiota energiamuotoneutraalisuuteen. Tavoitteena on, että muutos voidaan ottaa käyttöön vuonna 2018.

Innovaatiopalkinto naisille

Naisten äänioikeuden 110-vuotisjuhlapäätöksenä kohdennetaan 110 000 euroa naisten innovaatiopalkintoon.

Tutkibudjettia.fi

Uusi vuorovaikutteinen visualisointi budjetista avautuu 22.9.2016 osoitteessa tutkibudjettia.fi. Palvelussa kansalaiset ja päättäjät voivat tutkia, millaisista tuloista ja menoista budjetti koostuu. Tiedot esitetään visuaalisesti, niin että niitä on helppo hahmottaa.

Lisätietoja: pääministerin erityisavustaja Riina Nevamäki, p. 040 705 2593, pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Markus Lahtinen, p. 050 491 3842, oikeus- ja työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, p. 050 574 0236, valtiovarainministerin erityisavustaja Laura Åvall, p. 050 3617511, valtiovarainministerin erityisavustaja Mikko Kortelainen, p. 050 301 8334

Juha Sipilä Petteri Orpo Timo Soini hallitus