Hallitus sopi vuoden 2022 toisesta lisätalousarvioesityksestä
Vuoden 2022 toisessa lisätalousarvioesityksessä vastataan Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan välittömästi aiheuttamiin määrärahatarpeisiin sekä lievennetään koronan aiheuttamia haittoja lapsille ja nuorille.
Kokonaisuudessaan lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2022 nettomääräisesti noin 2,3 miljardin euron määrärahalisäyksiä. Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi ehdotetaan noin 2 miljardin euron määrärahalisäyksiä. Toisaalta hävittäjähankkeen maksatusaikataulun tarkentuminen pienentää vuoden 2022 määrärahatarvetta 1,5 miljardilla eurolla.
Hallitus käsitteli lisätalousarviota neuvottelussaan perjantaina 20. toukokuuta, ja se annetaan eduskunnalle keskiviikkona 25. toukokuuta.
Tuloarvion muutos
Tuloarvioita ehdotetaan korotettavaksi yhteensä noin 1 miljardilla eurolla. Ehdotettu arvion muutos johtuu lähes kokonaan yhteisöveron tuottoarvion kasvusta. Taustalla on vuoden 2021 ennakoitua parempi talouskehitys ja sitä kautta yritysten ennakoitua parempi taloudellinen tilanne.
Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vaikutukset
Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi ehdotetaan yhteensä noin 2 miljardin euron määrärahalisäyksiä. Hallitus linjasi näistä menolisäyksistä pääosin jo huhtikuussa 2022 kehysriihen yhteydessä, jolloin toimista päätettiin vuosille 2023–2026.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena, mikä edellyttää välittömiä toimenpiteitä puolustuskyvyn ja rajaturvallisuuden vahvistamiseksi. Tähän perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle ja Rajavartiolaitokselle ehdotetaan yhteensä lähes 690 miljoonan euron lisämäärärahoja.
Kyberturvallisuusuhkiin varautumisen parantamiseksi ehdotetaan yhteensä noin 38 miljoonan euron määrärahalisäyksiä. Ehdotukset kohdistuvat usealle hallinnonalalle ja lukuisille eri virastoille.
Huoltovarmuutta tukeviin toimiin ehdotetaan yhteensä noin 293 miljoonan euron määrärahalisäyksiä. Pääosa huoltovarmuutta tukevista toimista kohdistuu maatalouteen. Lisäksi vihreää siirtymää ja energiaomavaraisuutta koskevaan kokonaisuuteen ehdotetaan noin 175 miljoonan euron lisämäärärahoja. Kokonaisuus sisältää tukia mm. energiainvestointien vauhdittamiseen, maatalouden vihreään siirtymään, fossiilisista polttoaineista irtautumiseen liikenteessä sekä asumisen lämmitysratkaisuihin. Myös vihreän siirtymän investointien lupakäsittelyitä nopeutetaan.
Ilmastoystävällisten investointien tueksi valmistellaan kotitalouksien lainatakausmallia ja asunto- osakeyhtiöiden täytetakausmallia. Tätä varten laajennetaan InvestEU-ohjelmassa toteutettavaa lainantakausjärjestelyä 50 miljoonalla eurolla 100 miljoonaan euroon. Tämä kasvattaisi ohjelman lainoitusmahdollisuuksia alustavan arvion mukaan 300–400 miljoonalla eurolla. Tästä ei aiheudu lisätalousarvioesitykseen määrärahavaikutuksia, mutta ohjelmaan liittyvää valtiontakausta ehdotetaan vuoden 2022 osalta korotettavaksi 35 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon. Takaukset kohdistuisivat lainoihin, joilla rahoitetaan rakennusten energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävien lämmitysjärjestelmien käyttöönottoa, kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamista ja sähköautojen hankintoja.
Maahanmuuton kokonaisuuteen ehdotetaan yhteensä noin 586 miljoonan euron määrärahalisäyksiä. Pääosa lisäyksistä kohdistuu Ukrainasta sotaa pakenevien vastaanottomenoihin.
Energiahintojen nousun takia toteutettaviin toimiin ehdotetaan yhteensä lähes 170 miljoonaa euroa. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ehdotetaan tehtävän ylimääräinen indeksitarkistus 1.8.2022 lukien kompensoimaan hintojen nopeaa nousua pienituloisille, mikä kasvattaisi valtion menoja noin 94 miljoonalla eurolla. Yksittäisen etuuden korotus olisi noin 3,5 prosenttia. Täysi kansaneläke nousisi noin 24 euroa kuukaudessa, takuueläke noin 30 euroa kuukaudessa, työmarkkinatuki ja peruspäiväraha nousisivat noin 26 euroa kuukaudessa, toimeentulotuen perusosa nousisi noin 18 euroa kuukaudessa ja itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opintoraha nousisi noin 14,5 euroa kuukaudessa. Nyt korotettavaksi esitettävät etuudet vaikuttavat myös toisiinsa. Yksilön tai perheen saaman korotuksen lopullinen määrä siis vaihtelee ja on tapauskohtainen. Täyden kansaneläkkeen määrä vaikuttaa eläketuloista tehtävään eläketulovähennykseen. Näin ollen esitys lisäisi myös työeläkettä saavien nettotuloja vuoden 2022 verotuksessa. Ansio- ja pääomatuloveroissa tämä näkyy noin 59 miljoonan euron alenemisena, josta valtion osuus on noin 18 miljoona euroa.
Lisäksi uuteen logistiikka-alan kuljetustukeen ehdotetaan 75 miljoonan euron määrärahaa.
Ukrainaan annettavaan apuun ehdotetaan yhteensä noin 83 miljoonan euron määrärahoja. Apu koostuisi mm. akuutin humanitaarisen tilanteen helpottamisesta ja jälleenrakennuksen tukemisesta (ns. Bitcoin-kokonaisuus), puolustusvoimien antamasta materiaalisesta tuesta sekä siviilipuolen materiaaliavusta.
Panostukset lasten ja nuorten tukemiseksi
Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien koronaviruspandemian rajoitustoimien vaikutusten vähentämiseen ehdotetaan yhteensä 120 miljoonaa euroa.
Määrärahasta osoitettaisiin 58 miljoonaa euroa esi- ja perusopetukseen, 26 miljoonaa euroa ammatilliseen koulutukseen ja 17 miljoonaa euroa lukiokoulutukseen. Kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvaan nuorisotyöhön osoitettaisiin 7 miljoonaa euroa, harrastamisen Suomen malliin 5 miljoonaa euroa ja Liikkuva koulu, Liikkuva opiskelu ja Liikkuva aikuinen -ohjelmien uusstarttiin 2 miljoonaa euroa.
Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen ehdotetaan 5 miljoonan euron määrärahaa.
Valtion omistajaohjaus
Vuoden 2021 joulukuun lopussa tapahtuneen maakaasun hinnan poikkeuksellisen voimakkaan kohoamisen seurauksena valtio päätti pääomittaa Gasum Oy:tä varmistaakseen yhtiön taloudellisia toimintaedellytyksiä energiakriisissä. Pääomitus tehtiin Governia Oy:n ottaman pankkilainan avulla. Nyt valtion omistajaohjaukselle ehdotetaan 212 miljoonan euron määrärahaa, jotta Governia Oy voisi maksaa ottamansa pankkilainan takaisin. Näin pääomituksen kustannus siirtyisi osaksi valtion normaalia velanhallintaa.
Lisäksi varaudutaan enintään 540 miljoonan euron valtiontakaukseen vakuudeksi Finnair Oyj:n lainalle. Tarkoituksena on jatkaa kolmella vuodella valtion lainatakausta enintään 10.6.2026 asti.
Väylähankkeita koskevat uudet päätökset
Sahasaarenkadun tieyhteyteen Kemin biotuotetehtaalle ehdotetaan 14 miljoonan euron valtuutta ja 3 miljoonan euron määrärahaa. Lisäksi valtatie 6 Korian kohta -hankkeelle ehdotetaan 12 miljoonan euron valtuutta ja 1 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2022.
Aiemmin päätetyt Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen ja vedenpinnan nostoon liittyvät investoinnit ehdotetaan peruttaviksi. Hankkeille osoitetuista yhteensä 95 miljoonan euron valtuuksista ehdotetaan peruttavaksi sitomaton osuus, joka on 92,9 miljoonaa euroa.
Muita keskeisiä hallituksen lisätalousarviopäätöksiä
Kahden ulkorajavartiolaivan hankkimiseksi Rajavartiolaitokselle vuodelle 2022 myönnettyä valtuutta ehdotetaan korotettavaksi 128 miljoonalla eurolla 448 miljoonaan euroon.
Hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS-yhtymän välttämättömien ICT-muutoskustannusten korvaamiseen ehdotetaan 150 miljoonan euron valtuutta. Valtuudesta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 50 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 100 miljoonaa euroa vuonna 2024. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoituksen joulukuussa 2022 maksettavaan erään ehdotetaan 980 miljoonan euron lisäystä. Kyseinen rahoitus on hyvinvointialueiden rahoituslain (617/2021) mukaista aikaistusta vuodelta 2023.
Energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistukeen ehdotetaan 87 miljoonaa euroa. Tuella korvataan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia aloille, joiden katsotaan olevan erityisen alttiita merkittävälle hiilivuotoriskille.
Joukkoliikenteen tukeen ehdotetaan 48 miljoonan euron lisäystä. Tämän avulla mm. korvattaisiin kaupunkiseuduille arviolta puolet alentuneista matkustajamääristä johtuvista lipputulomenetyksistä. Lisäksi määrärahaa käytettäisiin ELY-keskusten markkinaehtoista liikennettä korvaaviin liikennehankintoihin ja linja-autoliikenteen nousseiden liikennöintikustannusten korvaamiseen kaupunkiseuduille.
Tietoturvallisuuden kehittämiseen Suomessa osoitetaan 6 miljoonan euron määräraha, jonka puitteissa voidaan myöntää määräaikaisia tietoturvaseteleitä yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisten alojen yrityksille ja näiden keskeisille palveluntarjoajille sekä järjestöille.
Yleinen korkotaso on noussut aiemmin ennakoitua voimakkaammin. Tämän seurauksena arviota valtionvelan korkomenoista ehdotetaan korotettavan 167 miljoonalla eurolla.
Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseen
Määrärahojen lisäys vuoden 2022 toisessa lisätalousarvioesityksessä on nettomääräisesti noin 2,3 miljardia euroa. Tuloarviota on esityksessä korotettu noin 1 miljardilla eurolla. Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 1,3 miljardilla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2022 arvioidaan noin 8,9 miljardia euroa. Budjetoitu valtionvelka olisi noin 138 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa, mikä on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Lisätalousarvioesitys annetaan eduskunnalle keskiviikkona 25. toukokuuta klo 13 alkavassa valtioneuvoston yleisistunnossa, jonka jälkeen se on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa budjetti.vm.fi.
Lisätietoja: pääministerin talouspoliittinen erityisavustaja Joonas Rahkola, p. 0295 160 998, valtiovarainministerin erityisavustaja Joel Kuuva, p. 050 414 6444, sisäministerin erityisavustaja Heikki Sairanen, p. 050 456 4662, opetusministerin erityisavustaja Lauri Holappa, p. 0295 160 870 ja oikeusministerin erityisavustaja Silja Borgarsdóttir Sandelin, p. 0295 150 116