Pääministeri Antti Rinteen puhe suurlähettiläspäivillä 19.8.2019

(MUUTOSVARAUKSIN)

Tänään olen toista kertaa valtioneuvoston jäsenenä puhumassa teille suurlähettiläille, mutta ensimmäistä kertaa Suomen pääministerinä. Se on suuri kunnia minulle.

Olen toiminut tässä tehtävässä pian kolme kuukautta. Näiden kuukausien aikana olen ehtinyt tutustua joihinkin teistä hieman pintaraapaisua syvemmin ensimmäisillä Euroopan matkoillani Tallinnaan, Tukholmaan ja Berliiniin, ja tietenkin Brysseliin.

Vieraillessani asemamaissanne koko suurlähetystö on toiminut autonkuljettajista päällikköihin Suomen asialla. Se on merkki hyvin toimivasta hallinnosta ja yhteiseen hiileen puhaltamisesta. Uskon ja tiedänkin, että näin on kaikkialla siellä, missä Suomi on edustettuna. Kiitos teille jokaiselle siitä.

Hyvät työtoverit!

Suuntaan vielä tänään Islantiin, pohjoismaiden pääministerien kesäkokoukseen.

Siellä tulemme vahvistamaan ”Visio 2030” julistuksen. Haluamme Pohjolan tulevan maailman yhdentyneimmäksi ja kestävään kehitykseen sitoutuneimmaksi alueeksi.

Olen erityisen tyytyväinen siitä, miten hallitukseni painopisteet näkyvät pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismainen yhteistyö on läsnä lähes kaikilla yhteiskuntamme aloilla. Se on tärkeä osa luonnollista viitekehystämme – myös teidän työtänne kentällä.

Itse ajattelen, että Pohjoismaat on vähän niin kuin viisi huonetta ja keittiö. Huoneita on tietysti sisustettu hieman eri tavoin – yhdessä huoneessa on Ikean, toisessa Artekin huonekaluja – mutta silti ne kaikki muodostavat kodin.

Pohjoismainen viisi huonetta ja keittiö on arvostuksen ja ihailun kohde kaikkialla. Sitä kannattaa kehittää. Pohjoismaiseen yhteistyöhön kannattaa panostaa.

Islannissa keskustelemme myös arktisista asioista. Tuemme vahvasti Islantia Arktisen neuvoston puheenjohtajana. Meidän tulee jatkaa Suomen hyvää näkyvyyttä näissä kysymyksissä.

Tarvitsemme vahvaa Arktista neuvostoa. Sen jäsenten on osoitettava teoillaan omistajuutta alueesta ja yhteisistä haasteista – ilmastonmuutoksen hillinnästä alkaen. Arktiset asiat ovat toki enemmän kuin mitä teemme neuvoston puitteissa.

Arktiset asiat koskevat laajasti yhteiskunnan eri aloja ja tämä tulee huomioida, kun alamme valmistella uutta arktisen politiikan strategiaa. Hallitusohjelmassa korostetaan myös EU:n arktisen politiikan vahvistamista. Meidän tulee seurata maailmanpoliittisten kehitysten vaikutuksia arktisella alueella tarkkaan.

Pohjola lähentyy myös turvallisuuspoliittisesti. Hallitus vie vahvasti eteenpäin tiivistyvää yhteistyötä erityisesti Ruotsin kanssa turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Tässä on selkeää jatkuvuutta. Yhteistyö on – voisi sanoa – uudella, hyvin syvällä, mutta samalla pragmaattisella tasolla. Kehitys seuraa ennen kaikkea Itämeren alueen turvallisuustilanteen muutoksesta.

Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton EU:n jäsenmaa, jolla on uskottava kyky puolustaa aluettaan. Haluamme kehittää EU:n puolustusyhteistyötä myös EU-puheenjohtajana. Nato-kumppanuutemme tiivistyy. Me rakennamme toimivaa kahdenvälistä puolustusyhteistyötä Euroopassa ja Yhdysvaltojen kanssa.

Suomi arvioi kaiken aikaa turvallisuuspoliittisen ympäristön muutoksia. Arvioimme muutosten vaikutuksista asemoitumiseemme on itsenäinen. Sotilaallinen liittoutumattomuus ei ole ideologinen vaan pragmaattinen valinta, niin sen mahdollinen muuttaminenkin.

Hallitukseni jatkaa Suomen pitkäjänteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa. On oleellista, että viestimme jatkuvuudesta on selvä.

Arvoisat suurlähettiläät,

Suomen tasavallan 75. hallituksen ohjelma kuvastaa haluamme uudistaa hyvinvointivaltiota ja poistaa eriarvoisuutta.

Hallitusohjelmamme julkistettiin Oodissa, ihmisten ja sivistyksen keskellä. Se sai osakseen kansainvälistä kiinnostusta erityisesti sosiaalisesti oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan osalta.

Lähestymme maailmaa vahvan arvopohjaisesti. Tämä tarkoittaa uudenlaista uskallusta puolustaa oikeusvaltiota, myös esimerkiksi tasa-arvoa, naisten ja tyttöjen asemaa. Oikeudenmukaisuuskäsityksemme tulee näkymään kehityspolitiikassa ja turvapaikkapolitiikassa.

Nopeimman kasvun vuodet ovat selvästi takana. Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset jännitteet näyttäisivät pitkittyvän. Kumpikin näistä talouksista on tärkeimpien vientimarkkinoidemme joukossa. Lokakuun päättyessä tiedämme Brexitistä enemmän. Viime viikolla julkaistujen lukujen valossa meille Euroopassa tärkein markkina Saksa hidastaa kasvuaan.

Kauppakiistoissa on tullut esille pysyvämpi riski. Vaara, että sääntömääräisen vapaakaupan perusta vahingoittuisi.

Näköpiirissä olevaan talouskehitykseen on varauduttu hallitusohjelmassa hyvin. Suhdanteisiin reagoidaan aktiivisella finanssipolitiikalla. Suhdanteita ei tule vahvistaa kiristämällä finanssipolitiikkaa kasvun muutenkin hidastuessa. Finanssipolitiikan rooli on kansainvälisesti korostunut.

Suhdanteisiin reagoiminen tarkoittaa sitä, että kokonaiskysyntää tarvittaessa tuetaan menoja ja tuloja jaksottamalla, infrahankkeiden muiden investointien ajoituksella. Hallitusohjelmaan on lisäksi ensimmäistä kertaa kirjattu mekanismi, jolla reagoidaan hyvin poikkeuksellisiin suhdannetilanteisiin. Sen käyttö tulee kyseeseen vain vakavassa häiriössä, jollaista ei onneksi ole nyt näköpiirissä.

Hallituksen panostus osaamiseen, osallistamiseen ja kestävään kehitykseen näkyy talouspolitiikassa. Käynnistämme merkittävän kolmen miljardin tulevaisuusinvestointiohjelman. Sen puitteissa kohdennetaan resursseja etenkin osaamiseen ja tutkimukseen sekä luonnonsuojelu- ja ilmastotoimiin – niihin asioihin, jotka kasvattavat talouden tuotantopotentiaalia tulevaisuudessa ja turvaavat planeetan säilymistä elinkelpoisena. Kyse on siitä, että politiikkaa tehdään pitkän aikavälin vaikutukset ymmärtäen.

Talouspolitiikkamme ytimessä on myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Haluamme vahvistaa tavallisten ihmisten palveluja ja etenkin pienituloisten toimeentuloa. Yhdessä työllisyystoimien kanssa tavoite on luoda kaikille turvallinen ja toivoa herättävä näkymä tulevaan. Ellei tässä onnistuta, poliittiset seuraukset voivat olla vakavat.

Monien yhteiskuntien jakolinjat ovat kärjistyneet. Kysymykseen  ”Miksi välittäisimme?” vastaus on helposti ”olemme tehneet jo tarpeeksi muiden hyväksi.” Se paitsi heikentää yhteiskuntia myös tuo epävarmuutta monenkeskiseen järjestelmään. Kuulemme tämän repivän ajattelutavan myös eurooppalaisissa yhteiskunnissa.

Uudenlainen konservatismi nostaa päätään ja vaarantaa esimerkiksi naisasialiikkeen saavutuksia tasa-arvossa, joiden luulimme olleen pysyviä. Toivoisin, että seuraisitte asemamaissanne yhteiskuntakehitystä ja analysoisitte sen syvyyttä, jatkuvuuksia.   

Arvoisat suurlähettiläät,

Hallitukseni on aloittanut hyvin erilaisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa kuin edeltäjänsä. Eräs teistä kuvasi loppuraportissaan menneen kautensa toimintaympäristön rajua heilahdusta -  kansainvälisen politiikan ilmastonmuutosta, jolla on vaikutuksensa monenkeskiseen järjestelmään.

Katsomme toimintaympäristöä ja tilannekuvaa tarkemmin, kun ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelut alkavat nyt syksyllä. Selonteon lähtökohdat toimivat perustana puolustuspoliittiselle selonteolle.

Suurvaltakilpailu on vakiintunut maiden virallisessa kielenkäytössä. Sitä käydään tällä hetkellä ylivoimaisesti kahden suurimman talousmahdin, Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä.

Viestimme maailmalla on oltava, että olemme Euroopassa ymmärtäneet tämän kehityskaaren, sen mahdollisuudet ja etenkin haasteet. Kiinan nousun vaikutukset ulottuvat laajasti kansainvälisiin suhteisiin, monenkeskiseen järjestelmään ja yhteiskuntiemme eri aloille. Euroopan unionin tulee edelleen vahvistaa yhtenäisyyttään ja itsenäistä politiikkaansa suhteessa Kiinaan.  

Venäjä on taloutena erilainen ja eri kokoluokassa. Turvallisuuspolitiikassa Venäjä on keskeinen voimatoimija – eikä vähiten YK:n turvallisuusneuvoston kautta. Ulkopoliittisesti Venäjä näyttäisi pyrkivän vahvistamaan asemaansa. Toivoisimme, että Venäjä vaikuttaisi konfliktien ratkaisemiseen sekä yhdistävien tavoitteiden kuten asevalvonnan puolesta.

Toivon, että Venäjä tarttuisi mahdollisuuteen rakentaa dialogia Ukrainan uuden johdon kanssa. Venäjän toimet Ukrainassa ovat vaikuttaneet kielteisesti koko Euroopan turvallisuustilanteeseen ja johtaneet asettamiimme pakotteisiin. Toimet Ukrainassa ovat myös yksi merkittävä osasyy jännitteisiin Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä. Minskin sopimusten toimeenpano on tässä suhteessa avainasemassa. Kaikilla YK:n turvallisuusneuvoston jäsenillä on erityinen vastuu noudattaa kansainvälistä oikeutta ja lakia.

Suomelle toimivat suhteet Venäjään ovat tärkeät. Suhteemme ovat niin hyvät kuin ne nykyisessä ympäristössä voivat olla. Ne ovat toimivat käytännön tasolla. Venäjä on Suomelle tärkeä naapuri. Suomen Venäjä-politiikka perustuu EU:n Venäjä-politiikkaan ja pidämme kiinni EU:n periaatteista, joita itse olemme olleet laatimassa. Venäjän kanssa käymämme vuoropuhelun ansiosta voimme keskustella myös vaikeista asioista.

Arvoisat suurlähettiläät,

Eurooppa ja Yhdysvallat tarvitsivat toisiaan tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Meidän on kyettävä katsomaan suhdetta myös pidemmällä tähtäimellä. Siteet, jotka yhdistävät meitä yli Atlantin ovat tiiviit ja laaja-alaiset. Yhdysvaltojen merkitys Euroopalle – saati Suomelle - ei ole vähentynyt.

Yhdysvallat haastaa tällä hetkellä monenkeskistä järjestelmää, jota olemme kaikki rakentaneet – vain joitain vuosia sitten ilmastopolitiikassa, ihmisoikeuksien puolustamisessa, vapaakaupassa Yhdysvaltojen johdolla.

Haaste ulottuu monille muillekin tärkeille aloille seksuaali- ja lisääntymisoikeuksista lähtien. Suomen ja Euroopan unionin on vastattava Yhdysvalloille kuitenkin päättäväisesti ja kärsivällisesti, luopumatta omista lähtökohdistamme. Vastaukseen kuuluu laaja-alaisten suhteiden rakentaminen ja vaikuttaminen etsimällä myönteistä agendaa. Saisimme yhä niin paljon yhdessä aikaiseksi, että kannattaa yrittää.

Olen ollut avoin kuulemaan amerikkalaisnäkemyksiä ja Suomella on syytä niin toimia. Esimerkiksi viime viikolla tapasin Naton ja Yhdysvaltojen Euroopan joukkojen komentajan, jonka kanssa keskustelu oli hyvähenkinen, konkreettisiin asioihin pureutuva. Kiitin Yhdysvaltoja Eurooppaan sitoutumisesta. Teemme transatlanttisia suhteita pragmaattisesti.  

Teknologiakehitys tulee ennemmin tai myöhemmin vaikuttamaan ratkaisevasti talouteemme ja peruspalveluihimme. Kehitystä Yhdysvalloissa on syytä seurata ja tukea suomalaisosaamisen esille pääsyä. Kyse on myös yhteyden löytämisestä kansainvälisen sääntelyn kysymyksissä. Erään lähetystönne raportissa kysyttiinkin, miten Suomen ja EU:n pitäisi asemoitua ja toimia aktiivisesti hegemoniataistelussa Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä, jota tullaan käymään 5 G:n alalla. Tässä on yksi teema, joka edellyttää valtioneuvoston saumatonta yhteistyötä lähetystöverkoston kanssa.

Euroopalle maailmanpoliittinen tilanne asettaa ennen näkemättömiä haasteita. Maanosastamme ei saa tulla suurvaltapelin kenttä vaan aloitteentekijä. Se edellyttää yhtenäisyyttä.

Euroopan unionin tiivistyvässä päätöksenteossa sitoudumme yhteisömenetelmään. Tässä on jatkuvuutta jo unionijäsenyytemme alkuajoilta asti. Edistämme sellaista unionia, jossa ei ole pysyviä jakolinjoja. Haluamme kehittää, korjata ja vahvistaa EU:ta, jotta se tuottaa tulevaisuudessakin rauhaa ja vakautta eurooppalaisille.

Hyvät ystävät!

Suomen paikka on eurooppalaisen kehityksen ytimessä. Suomen pitää olla vahvan vaikuttajan paikalla, kun Euroopan Unionista rakennetaan osaamisen kautta kohti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää maanosaa. Maanosaa, joka ottaa selvää johtajuutta monenkeskisen yhteistyön vahvistajana ja rakentajana, ilmastopolitiikan johtajana ja sääntöihin pohjaavan vapaakaupan edistäjänä. 

Peräänkuulutan jälleen näkemyksellisyyttä Euroopan unionista. Visioita on esittänyt Euroopalle ainakin Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Vaikka en kaikista hänen aloitteistaan olekaan samaa mieltä, arvostan hänen rohkeuttaan puhua EU:n puolesta ja rakentavia keskustelunavauksia. Nyt on sen aika.

Islannissa tapaamme pohjoismaisesti Saksan liittokanslerin Angela Merkelin. Myös hän on puhunut paitsi monenkeskisyyden myös vahvemman eurooppalaisen äänen puolesta.

Olette asemamaissanne oikealla paikalla arvioidaksenne eurooppalaista keskustelua. Suomella on aina oltava aloitekykyä. Tässä tarvitsemme edelleenkin apuanne ja ajatuksianne.

Arvoisat suurlähettiläät,

Euroopan unioni on arvoyhteisö. Unioniin kuuluvien maiden on kunnioitettava ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia ja vaalittava vapautta, kansanvaltaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltiota. Näiden yhteisten arvojen suojelu kuuluu jokaiselle jäsenvaltiolle ja unionin instituutioille.

Suomella on puheenjohtajavaltiona nyt erityinen vastuu huolehtia siitä, että unionin arvoperustaa ei murenneta. Haluamme puheenjohtajakaudellamme vahvistaa oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen arviointia ja valvontaa. Euroopan komission heinäkuussa antama tiedonanto antaa tähän hyviä eväitä. Suomi tukee siinä esitettyjä ajatuksia oikeusvaltion toteutumisen säännöllisestä seurannasta unionissa.

Suomi suhtautuu vakavasti tehtäväänsä unionin puheenjohtajavaltiona puolustaa oikeusvaltiota. Tavoitteenamme on vahvistaa oikeusvaltion periaatteisiin liittyvää vuoropuhelua. Pyrimme puuttumaan tehokkaasti oikeusvaltion murentamispyrkimyksiin. Saamme vahvaa tukea jäsenvaltioilta.

Hyvin laaja yhteisymmärrys on syntymässä myös siitä, että unionin rahoitus on kytkettävä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Osoitamme tässäkin arvojohtajuutta. Jos emme niin tekisi puheenjohtajana, niin kuka?

Neuvottelut EU:n rahoituskehyksistä liittyvät myös maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen.

Unionissa on jo usean vuoden ajan yritetty sopia maahanmuuttopolitiikan uudistamisesta tavalla, joka turvaisi vapaan liikkuvuuden alueen toiminnan, turvapaikkahakemusten tehokkaan käsittelyn, pakolaisten vastaanoton taakanjaon ja toimivan palautuspolitiikan.

Suomi on viimeisten viikkojen aikana pyrkinyt edistämään sellaisen väliaikaisen järjestelyn syntymistä, jossa riittävän suuri enemmistö jäsenvaltioista osallistuu Välimeren ylittäneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen ja hakemusten käsittelyyn.

Seuraavalta Euroopan komissiolta tarvitaan uusia maahanmuuttopolitiikan esityksiä. Jo sitä ennen on rahoituskehysneuvotteluissa käsiteltävä kysymystä turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen kustannusten oikeudenmukaisesta jaosta ja jäsenvaltioiden osallistumisesta.

Suomi pyrkii puheenjohtajavaltiona löytämään jäsenvaltioiden yksimielisyyden rahoituskehyksistä tämän syksyn aikana. Teemme puheenjohtajavaltiona kaiken tarvittavan, jotta Eurooppa-neuvosto voi uuden puheenjohtajansa johdolla joulukuussa saavuttaa ratkaisun. Prosessia oleellisempaa kuitenkin on, löydämme oikean tasapainon EU:n perinteisten politiikkojen ja uusiin haasteisiin tarvittavien resurssien välillä. Sovun on oltava sellainen, että kaikki voivat elää sen kanssa. Rahoituskehysten on painopisteineen vahvistettava luottamusta eteenpäin menevästä, kunnianhimoista unionista. 

Arvoisat suurlähettiläät,

Syksystä tulee raskas. Iso-Britannian linjausten valossa sopimukseton Brexit on yhä todennäköisempi etenemistapa. Olemme EU:na todenneet, että valmiiksi neuvoteltua erosopimusta ei avata. On tärkeää korostaa yhä edelleen etenkin Euroopan ulkopuolisissa pääkaupungeissa suurta kuvaa: Euroopan unioni on ollut koko prosessin ajan yhtenäinen. Voidaan jopa kysyä, onko Brexit tiivistänyt mannerta entisestään. Toivon koko sydämestäni, että ilmapiiri Euroopassa myös säilyy hyvänä.

Mahdollisimman läheinen yhteistyö Iso-Britannian kanssa on tärkeää myös maailmanpoliittista tilannetta vasten. Yhteinen äänemme on kuuluvampi kansainvälisessä turvallisuudessa ja transatlanttisissa suhteissa, monenkeskisyyden puolustajana, yhteisiin haasteisiin vastaamisessa. Emme saa jäädä sisäisten kiistojemme ja prosessien vangeiksi.

Arvoisat suurlähettiläät,

Suomi tunnetaan kestävän kehityksen mallimaana. YK-jäsenmaiden vertailujen valossa olemme kärkipäässä, mitä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tulee.

Suomen ilmastopolitiikka kuuluu maailman kunnianhimoisimpiin. Suomen tavoite saavuttaa hiilineutralius vuonna 2035 on poikkeuksellisen selkeä. Tämä on huomattu myös YK:n pääsihteerin toimesta ja toivon, että asemamaissanne viette eteenpäin viestiä Suomesta suunnannäyttäjänä.

Kun oma kansallinen pesämme on kunnossa, voimme toimia uskottavasti myös EU:n puheenjohtajavaltiona. Se edellyttää yhtenäistä linjaa. Uskon, että siihen päästään kaudellamme. Annamme myös täyden tukemme YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokoukselle syyskuussa – kyseessä on kilpajuoksu ajan kanssa ja planeettamme tulevaisuus. Katse on myös YK:n kestävän kehityksen korkean tason poliittisessa foorumissa vuoden kuluttua.

Arvoisat suurlähettiläät,

Moni teistä toimii monenkeskisessä järjestössä Suomen pysyvänä edustajana tai seuraa järjestöjä asemamaassa. Toivon, että viestimme – monenkeskisyys on ulkopolitiikkamme ytimessä - menee järjestöissänne perille joka tasolle ja että voitte käyttää hallitukseni painopisteistä voimavarananne.

YK-järjestelmän uudistaminen ja vahvistaminen on tärkeä hallitustavoite. Maailmanpolitiikan muutos edellyttää, että olemme myös hereillä ja pyrimme olemaan paitsi läsnä myös aloitekykyinen sellaisissakin paikoissa, joissa emme ehkä ole siihen aina kyenneet.

Samalla peräänkuulutan monenkeskisissä asioissa koko valtioneuvoston yhteistä omistajuutta ja tämä koskee niin edustustoverkon hyödyntämistä kuin Suomalaisten asiantuntijoiden rekrytointiakin järjestöihin. Vastaavasti koko valtioneuvosto on käytössänne, kun ajamme ehdokkuuksiamme YK:n ihmisoikeusneuvostoon 2022-2024 ja YK:n turvallisuusneuvostoon kaudeksi 2029-2030.

Arvoisat suurlähettiläät,

Haluan lopuksi kääntää katseeni Afrikkaan. Tunnemme Afrikkaa kovin pintapuolisesti ainakin Suomessa. Vanha Afrikka on myös nuorten manner. Ajattelen mantereen demografiaa ja suuria haasteita. Euroopan painolastina on ollut lähestyä Afrikkaa paitsi yhtenä kokonaisuutena näkemättä sen monimuotoisuutta, myös leimallisesti eurooppalaisista huolista liikkeelle lähtien.

Tänään kuitenkin huomataan, että monessa Afrikan maassa nähdään haasteet erinomaisen hyvin. Esimerkiksi Afrikan muuttoliikkeiden solmukohdassa sijaitsevan Nigerin presidentti kuvasi hiljattaisessa haastattelussa, kuinka Nigerin väestö kaksinkertaistuu joka 18. vuosi todeten, ettei jatkuessaan kehitys ole hallittavissa. Vuonna 2050 Niger on Länsi-Afrikan toiseksi väkirikkain valtio, joskin kaukana naapurimaansa Nigerian, Afrikan jättiläisen, takana. Luulen, että kaikkine painolasteineenkin Eurooppa sekä myös Afrikan maat ovat nyt valmiimpia aitoon kumppanuuteen.

Meidän tulee jatkaa hyvää puheyhteyttä Afrikan unionin ja sen jäsenmaiden kanssa ja sitouttaa uudenlaisia toimijoita pyrkimystemme tueksi. Afrikka janoaa investointeja. Tulen EU-puheenjohtajuuskauden päätyttyä johtamaan ensimmäisen pitkän vienninedistämismatkani juuri Afrikkaan.

Afrikka janoaa myös myönteisiä viestejä. Maanosan nuoret eivät ole vain osa demografiatilastoja. Haluan tavata heitä ja valaa luottamusta mantereen tulevaisuuteen.

Arvoisat suurlähettiläät,

Minulla on hyvä tunne siitä, että luottamuksemme on molemminpuolinen. Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne vaatii saumatonta yhteishenkeä. Se edellyttää myös kokonaiskuvan hallintaa ja pitkää perspektiiviä. Ulkoministeriö on valtiohallinnossa lähetystöverkollaan ainutlaatuisessa asemassa tässä suhteessa. Kuten olette huomanneet, hallitusohjelmassa varaudutaan lähetystöverkoston kasvattamiseen.

Olen tyytyväisenä pannut merkille, miten lähetystömme nähdään palvelevan koko valtiohallintoa ja toisinpäin – toivon, että te saatte meiltä kaikilta tarvitsemanne tuen työllenne. Meillä taitaa olla sama suunta.