Selvitys: Jatkuvan oppimisen markkina on iso, mutta volyymin arviointi on vaikeaa

19. syyskuuta julkaistun selvityksen mukaan jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa suomalaisilla koulutus- ja työmarkkinoilla. Markkinaehtoista koulutustarjontaa on erityisen paljon yritysten ja muiden organisaatioiden johdon koulutukseen. Tietoperustan heikkous vaikeuttaa kuitenkin markkinaehtoisten toimijoiden tunnistamista osaksi koulutusmarkkinaa ja sen kehittämistä.

Työnantajat tarvitsevat osaavaa työvoimaa toimintansa uudistamiseksi ja kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Työllisyyden edistäminen ja muuttuvan työelämän vaatimukset edellyttävät vahvaa panostusta työikäisen aikuisväestön osaamiseen. Suomessa käynnissä olevan jatkuvan oppimisen uudistuksen painopisteenä on ollut työikäisen aikuisväestön osaamisen kehittäminen.

Jatkuvan oppimisen uudistusta palvelevassa Koulutusmarkkinat Suomessa -selvitys kuvaa suomalaisen markkinaehtoisesti toteutetun, työikäiselle aikuisväestölle suunnatun ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutuksen laajuutta, ominaispiirteitä ja tarjontaa. Selvityksessä tarkasteltiin sekä julkisten että yksityisten koulutustoimijoiden markkinaehtoisesti tarjoamaa, pääasiassa lyhytkestoista, ei-tutkintoon johtavaa koulutusta.

Yksityinen markkina täydentää julkista tarjontaa

Suomessa on syntynyt markkinaehtoista koulutustarjontaa erityisen paljon yritysten ja muiden organisaatioiden johdon koulutukseen. Selvityksen perusteella yksityisen tarjoamat koulutuspalvelut eivät vahvasti keskity tietyille sisältöalueille, vaan muodostavat useita erillisiä markkinasegmenttejä.

Oppilaitosten ja korkeakoulujen markkinaehtoisen koulutustoiminnan volyymi arvioitiin noin 170–230 miljoonan euron suuruiseksi, kun taas yksityisten yritysten koulutustarjonnan volyymin arvioitiin olevan sadoista miljoonista jopa yli miljardiin euroon. Yksityisen koulutusmarkkinan tarjonnan volyymien arviointi on kuitenkin epävarmaa, ja eri lähteiden ja laskentatapojen antama vaihteluväli on suuri.

"Koulutusmarkkinoista on paljon mielikuvia, mutta vähän tutkittua tietoa", toteaa hanketta johtanut Tommi Ranta MDI:ltä.

Yksityiset yritykset eivät pääosin koe, että julkinen koulutusjärjestelmä kilpailee yritysten palvelujen kanssa. Julkisen tarjonnan laajuuden vuoksi yksityistä tarjontaa jää syntymättä. Koulutustarjoajat pitävät tätä kuitenkin suomalaisen yhteiskunnan ominaisuutena, ei varsinaisena markkinahaittana. Yritysten palveluiden rooliksi muotoutuu julkisen koulutustarjonnan täydentäminen. Kilpailuneutraliteetin toteutumisesta on huolehdittava niissä markkinoiden osissa, joissa toimii sekä yksityis- että julkisomisteisia toimijoita.

Kehittäminen vaatii tietoa ja yhteistyötä

Jatkuvan oppimisen koulutusmarkkinan kehittäminen vaatii systemaattisempaa tiedonkeruuta sekä yhteistyötä koulutuspolitiikan ja koulutusliiketoiminnan välillä. Jatkuvan oppimisen markkinoiden kehittämistä jarruttaa puuttuva ymmärrys siitä, että koulutustoiminnan kokonaisuus koostuu sekä julkisesta että yksityisestä toiminnasta. Haasteita tuottaa myös eri koulutustoimijoiden jakaman yhtenäisen ja yksiselitteisen käsitteistön puute. Yhteinen keskustelu yksityisen ja julkisen rooleista koulutusmarkkinoilla on vielä lapsenkengissä.

Keskeisenä tulevaisuuden haasteena on suomalaisen jatkuvan oppimisen koulutusmarkkinan asema globaalissa kilpailussa. Vaikka suomalaista tutkintokoulutusta arvostetaan, ei sama arvostus ja laatu automaattisesti ulotu suomalaiseen jatkuvan oppimisen markkinaan.

Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen toteuttivat yhteistyössä MDI Public Oy, TK-Eval avoin yhtiö ja FCG Finnish Consulting Group Oy.

Lisätietoja: Lisätietoja: toimitusjohtaja Tommi Ranta, MDI Public Oy, p. 040 588 2839, tommi.ranta(a)mdi.fi

Valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS) tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toiminnan tueksi. Sen toimintaa ohjaa valtioneuvoston vuosittain vahvistama selvitys- ja tutkimussuunnitelma. Selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarjassa julkaistujen raporttien sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä sisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä. Lisätietoja: https://tietokayttoon.fi.