Tutkimus: sote-integraatiosta puuttuu kokonaisvaltaisuus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja tietojärjestelmien kokonaisvaltainen yhteensovittaminen on sote-uudistuksen tärkein tavoite. Uudistuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että rakenteellisten uudistusten lisäksi integraatiota edistetään erityisesti asiakkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta.
Näin todetaan tänään 10. tammikuuta julkistetussa tutkimuksessa, jonka päätavoitteena oli selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä asiakastietojärjestelmien integraation vaikutuksia kansallisesti ja kansainvälisesti. Palveluintegraatiolla tarkoitetaan sekä perus- ja erikoistason palvelujen yhtenäistä kokonaisuutta että kahden tai useamman erillisen sosiaali- ja terveydenhuollon profession tai organisaation tarjoaman palvelun yhdistämistä toimivaksi kokonaisuudeksi. Tietojärjestelmäintegraatiossa keskeistä on tiedon siirtyminen tietojärjestelmien välillä siten, että toiminnallinen palvelukokonaisuus voidaan toteuttaa järkevästi.
Kansallisesti ja kansainvälisesti tarkasteltuna palvelu- ja tietojärjestelmäintegraatiosta saa sirpaleisen kuvan. Ei ole olemassa käsitteellisesti yksiselitteistä kokonaisuutta nimeltä palveluintegraatio tai tietojärjestelmäintegraatio. Sen sijaan on integraatiokokeiluja, joiden vaikutukset ovat paikallisia ja hajanaisia.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisvaltaisesta järjestelmätason uudistamisesta on maailmalta vähän tutkimusnäyttöä. Suomen sote-uudistus on kansainvälisesti ainutlaatuinen ottaen huomioon sen laajuus ja nopea toteutusaikataulu. Sote-uudistukseen liittyvä palvelu- ja tietojärjestelmäintegraatio tulee kohtaamaan vastustusta ja karikoita, jos uudistusta yritetään katsoa pelkästään nopeana rakenteellisena ja järjestelmätasoisena muutoksena. Tarkoituksenmukaisempaa olisi lähestyä integraatioon liittyviä muutoksia ja toimenpiteitä myös työntekijän ja asiakkaan näkökulmasta.
Tarvitaan muutokselle suopea asiakaslähtöinen ilmapiiri
Muutokselle suopean ilmapiirin saavuttamisessa ja muutoksen eteenpäin viemisessä on sitouduttava asiakaslähtöisyyteen niin palveluissa kuin tietojärjestelmissäkin. Asiakaslähtöisyys on ymmärrettävä tekijäksi, joka yhdistää toiminnan ja tietojärjestelmät palvelujärjestelmän kokonaisuudessa. Asiakaslähtöisyys ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että asiakas vastuutetaan yksin valintojen tekijäksi. Sen sijaan asiakkaan osallistaminen vauhdittaa niin vastuunottoa omasta hyvinvoinnista kuin palvelujen uudistamista.
Keskijohto ja lähiesimiehet ovat keskeisessä roolissa, jotta muutokset toteutuvat. Heidän on edistettävä toimintatavoissa ja työkulttuurissa asiakaslähtöistä integraatiota ja ymmärrettävä sen merkitys. Sitä varten on tärkeää luoda myönteinen ja osallistava ilmapiiri, sallia kokeiluja sekä hyödyntää asiantuntijatietoa palvelujärjestelmän uudistamista koskevassa päätöksenteossa. Henkilöstöä tulee palkita palvelujen raja-aidat ylittävän integraation edistämisestä ja asiakaslähtöisen palvelukulttuurin vahvistamisesta.
Tulevissa maakunnissa palveluintegraation keskeisenä edellytyksenä on se, että poliittinen johto ja virkamiesjohto luovat yhteneväisen käsityksen palvelujen yhteensovittamisen tarpeesta, tavoitteista ja keinoista. Sitä varten tarvitaan strategisen tason toiminnanohjaustiedon kytkemistä palvelujen johtamiseen.
Tutkijat huomauttavat, että integraation edistäminen suunnitelmallisesti on vaikeaa tilanteessa, jossa poliittinen tahtotila on muuttuvaa. Sote-uudistuksen suuret toiminnalliset ja kustannussäästöihin tähtäävät tavoitteet jäävät toteutumatta, jos palvelujen toteuttamisessa ei onnistuta rakentamaan integraation edellyttämää yhteistyötä.
Selvitys on osa valtioneuvoston vuoden 2016 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Selvityksen tekivät Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkimusryhmään kuuluivat Petri Virtanen, Jari Smedberg, Pirkko Nykänen ja Jari Stenvall.
Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi
Lisätietoja: professori Jari Stenvall, Tampereen yliopisto, p. 040 828 4350, [email protected] ja johtava asiantuntija Petri Virtanen, Sitra, p. 050 318 7068 [email protected] sekä tutkija Jari Smedberg, jari.smedberg (at) pp.inet.fi, p. 0400 608 824