Vaikuttavuus on kyberturvallisuuden kulmakivi hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiostrategian toteutus etenee hyvin. Uuden strategian painopisteenä on sujuvoittaa toimintaa sekä varmistaa kyberturvallisuus ja toimintavarmuus esimerkiksi hyvinvointialueilla.

Digitalisaatiossa vaikuttavuus on vahva perusta kehittää digitaalisia palveluita. Paras lopputulos syntyy, kun digitalisaation strategiatyössä kyberturvallisuus ja ICT-häiriöhallinnan kehittäminen ovat osana turvallisuuteen vaikuttavia toimia. Silloin turvallisuuden ja valmiuden kehittäminen tukee strategian onnistumista, ja digitalisaatio on vaikuttavaa ja aiempaa toimintavarmempaa. 

Vaikuttavuus digitalisaatiostrategian kehittämisessä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että varmistetaan mahdollisimman hyvin sosiaali- ja terveyspalvelujen kriittisten tietojen saatavuus. Toinen esimerkki on vähentää luotettavalla tavalla ammattihenkilöstön kirjaustyötä. 

Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää turvallisuuden nivomista osaksi strategia- ja varautumistyötä. Hyötynä ovat entistä paremmat ja toimintavarmemmat sosiaali- ja terveyspalvelut. Samalla häiriö- sekä poikkeamatilanteiden sietokyky vahvistuu. Tämä puolestaan lisää palvelujen vaikuttavuutta: palvelun käyttäjät saavat entistä varmempia ja sujuvampia palveluja.

Vaikuttavuusarvioinnin perusta on ajantasainen tieto kaikessa kehittämistyössä. Sen myötä vaikuttavuus voidaan toteuttaa todellisen ja verrattavissa olevan (historia-)tiedon perusteella hyvällä tietopohjalla.

Monet vaikuttavuusmittaukselle olennaiset tiedot jäävät helposti huomaamatta, mikäli tietopohja on puutteellinen. Näitä ovat esimerkiksi:

• kuinka paljon jonkin järjestelmän toimimattomuus lisää työtä ja siten heikentää tehokkuutta
• kuinka paljon turvallisuuden tai teknologian parantamiseksi tehty toimenpide hidastaa työtä
• kuinka paljon käytetään työaikaa virheellisten tietojen korjaamiseen
• kuinka paljon tarvitaan resursseja ja mitkä ovat säästöjen vaikutukset toiminnan jatkuvuudessa   
• joidenkin palveluketjujen tai niiden osien jääminen huomaamatta voi aiheuttaa tietoturvapoikkeaman, vaikka ylläpitoa suoritettaisiinkin säännöllisesti
• mitkä kyberhyökkäyspinta-alat ja haavoittuvuudet jäävät huomaamatta uusissa palveluratkaisuissa tai muutoksissa

Näin ollen muutosta pitääkin tarkastella kokonaisuutena turvallisuuden näkökulmasta, koska toimintaympäristö kehittyy ja syntyy uudenlaisia tapoja tuottaa tarvittavia palveluja, esimerkiksi tekoälyllä. Huomioon on otettava myös se, että EU:n vaatimukset lisäävät vaikuttavuuden tarvearviointia.  

Yksi hyvä vaihtoehto tietopohjalle on Digi- ja väestötietoviraston (DVV) digiturvan kokonaiskuvapalvelu, joka tukee organisaatioiden digitaalisen turvallisuuden kehittämistä ja vaikuttavuusarviointia.

Digitalisaatiostrategian toimeenpano lisää turvallisuutta ja ennakoivuutta

Strategiatyön vaikuttavuus edellyttää mahdollisten erilaisten tulevaisuuksien arviointia. Arvioinnin jälkeen pitää valita sellaiset kehittämiskohteet, jotka haluamme toteuttaa. Tulevaisuuksiin ja toimintaympäristöihin liittyy aina riskejä, joita turvallisuustyöllä voi ennakoida ja hallita. 

Esimerkiksi suuri määrä häiriöitä palveluissa on yksi mittari, joka kertoo parantamisen tarpeesta. Näin ollen tulevat palveluratkaisut vaativat ennakoivia toimintavarmuuteen liittyviä ratkaisuja ja varautumistoimia. Nämä toimet voidaan perustella organisaation johdolle päätöksenteon tueksi. Tavoitteenahan on parantaa poikkeamatilanteiden sietokykyä ja siten lisätä vaikuttavuusnäkökulmaa niin sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjille kuin ammattilaisille. Tämä on erityisen tärkeää sosiaali- ja terveyssektorilla.

Vaikuttavuus voidaan siis nähdä osana riskienhallintaa, joka on myös ennakoivaa varautumistyötä. Vaikuttavuus tarjoaa tehokkaan lähestymistavan riskienhallinnan kehittämiseen ja riskien tunnistamiseen. Saavutetut tulokset vahvistavat paitsi organisaation toimintakykyä myös sen kykyä vastata tulevaisuuden vaikuttavuushaasteisiin, eli tämä on turvallisuuden yksi kulmakivi.

Näihin kehittämis- ja varautumistoimiin hyvinvointialueet ovat vastanneet hyvin ja työ etenee hyvässä yhteistyössä.

Andrei Laurén
tietoturvapäällikkö, erityisasiantuntija
Teemupekka Virtanen
erityisasiantuntija

Kirjoittajat toimivat sosiaali- ja terveysministeriössä poikkihallinnollisesti eri ministeriöiden tietoturvaan ja teknologiaan liittyvissä asiantuntijaryhmissä ja hyvinvointialueiden ohjauksen tukena.