Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Vastaus välikysymykseen energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 5.10.2022 14.06
Välikysymysvastaus
Pääministeri Sanna Marin puhumassa eduskunnan puhujanaitiossa. Ministeri Tuppurainen istuu vieressä hallituksen aitiossa.
Kuva: Pirjo Tuominen / Eduskunta

Pääministeri Sanna Marin antoi eduskunnalle hallituksen vastauksen välikysymykseen energiamarkkinoiden toiminnasta, sähkön hinnasta ja hallituksen Fortum-politiikasta keskiviikkona 5.10.2022. Vastaus muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies,

Venäjä on murentanut eurooppalaisen turvallisuusjärjestyksen aggressiivisella hyökkäyssodallaan Ukrainaa vastaan. 

Samalla se on paljastanut Euroopan perustavanlaatuisen riippuvuuden unionin ulkopuolelta tuodusta fossiilienergiasta. 

Tämän haavoittuvuuden hyväksi käyttämisen seurauksia ovat niin energian kuin muiden hyödykkeiden hintojen nousu. Heijastevaikutuksiin lukeutuvat myös Suomen valtion enemmistöomistaman Fortumin tytäryhtiön Uniperin tänä vuonna kohtaamat vakavat vaikeudet.
Kotitalouksien kohtaama sähkön kallistuminen ja ostovoiman heikentyminen ei siis pohjimmiltaan palaudu välikysymyksessä esiin nostettuihin EU:n toimivaltakysymyksiin, hiilineutraalisuustavoitteisiin tai hallituksen omistajaohjauksessaan tekemiin viimeaikaisiin päätöksiin.  

Suomen ja Euroopan kiristäminen energiantoimitusten kautta on tietoinen tapa murentaa yhtenäistä tukeamme Ukrainalle sekä aiheuttaa levottomuutta. 

Arvoisa puhemies, 

Estääkseen Venäjää saavuttamasta tavoitettaan ja turvatakseen ihmisten pärjäämistä talven yli hallitus on tehnyt päätöksiä energiakriisin vaikutusten lieventämiseksi. Koska tilanne on poikkeuksellisen epävarma, on hallituksella myös valmius päättää uusista toimista.
Jo päätettyihin toimiin lukeutuvat ylimääräiset indeksikorotukset sekä pienituloisille kotitalouksille suunnattu uusi sähkötuki. Lapsiperheiden ostovoimaa turvaavat päätökset joulukuussa kaksinkertaisena maksettavasta lapsilisästä sekä määräaikaisista parannuksista lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen, työttömyysturvan lapsikorotukseen ja toimeentulotuen alle 18-vuotiaiden lasten perusosaan. Lisäksi hallitus on päättänyt pysyvästi alentaa varhaiskasvatusmaksuja ja korottaa yksityisen tuen hoitolisää.

Hallitus on päättänyt myös väliaikaisesta sähköenergialaskujen perusteella myönnettävästä verovähennyksestä, sähkön arvonlisäveron väliaikaisesta alentamisesta 10 prosenttiin, henkilökuljetusten väliaikaisesta verovapaudesta, matkakuluvähennyksen korotuksesta sekä maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöverotuesta.

Arvoisa puhemies,
Euroopan unioni on Suomen tärkein arvo- ja turvallisuusyhteisö. Sen jäsenenä meillä on ollut kokoamme suurempi mahdollisuus vastata sotaan mittavilla Venäjä-pakotteilla. 
Myös energian osalta Venäjän asettamaan haasteeseen voidaan vastata vain yhdessä eurooppalaisella tasolla. Siksi hallitus on valmis tarkastelemaan kaikkia yhteiseurooppalaisia keinoja energian hinnannousun maltillistamiseksi ja autoritaarisista maista tuodusta fossiilienergiasta irtautumiseksi. 

Energian kallistumiseen vastaamiseksi komissio on ehdottanut niin kutsuttuun ansiottomaan arvonnousuun puuttumista rajoittamalla tuottoja niiltä sähköntuottajilta, joiden tuotantokustannukset ovat sähkön hinnan asettavan kaasu- ja hiilivoiman kustannuksia alhaisempia. Tuottojen rajoittamisesta saadut tulot ohjattaisiin sähkön loppukäyttäjille. 
Tämä windfall-veron kaltainen järjestely toimeenpantaisiin kansallisella tasolla ilman EU:lle siirrettävää uutta toimivaltaa. Suomi on suhtautunut ehdotukseen avoimesti. 

Nopeasti kohonnut sähköjohdannaisten hinta on johtanut ennennäkemättömän suuriin vakuusvaatimuksiin. Suomi onkin vaatinut, että komission tulisi välittömästi tarkastella johdannaismarkkinoiden sääntöjä etenkin johdannaisten hinnoittelumekanismin luotettavuuden palauttamisen ja markkinoiden erittäin merkittäviksi kasvaneiden vakuusvaatimusten näkökulmasta. Ratkaisut tulee toteuttaa johdannaismarkkinoiden vakautta heikentämättä. 
Päästökaupan tauottaminen puolestaan olisi tehoton keino vastata sähkölaskujen kallistumiseen, sillä päästökauppa ei ole hintojen nousun juurisyy. Päästökauppaan puuttuminen saattaisi vaarantaa järjestelmän vakauden ja ennakoitavuuden, joita tarvitaan kipeästi fossiilittoman energian investointeihin.

Suomen kaltaiselle pienelle ja vientivetoiselle maalle sähkön yhteismarkkinoista koituvat hyödyt ovat korvaamattomia, vaikka nopeasti lisääntyvän tuulivoimakapasiteetin ja Olkiluodon kolmannen ydinvoimalaitosyksikön valmistumisen myötä Suomi voi saavuttaa sähköomavaraisuuden vuositasolla.

Yhteismarkkinaa tarvitaan myös tulevaisuudessa sähkön tuontiin huippukulutushetkinä ja toisaalta sähkön vientiin tilanteissa, joissa tuotantoa on yli oman kulutuksen.
Irrottautuminen yhteismarkkinasta johtaisi siihen, että Suomessa ei pystyttäisi kaikkina hetkinä toimittamaan sähköä kotitalouksille, yrityksille ja muille yhteiskunnan toimijoille. 

Arvoisa puhemies,

Käsillä olevan energiakriisin keskeisin syy on Venäjän toimista johtuva fossiilisten polttoaineiden voimakas hinnannousu globaaleilla markkinoilla. Siksi ainoa keino taata suomalaisten ihmisten ja yritysten kohtuuhintaisen energian saatavuus sekä toimitusvarmuus tulevaisuudessa on irtautua riippuvuussuhteista investoimalla päästöttömään energiaan. Työtä siirtymän edistämiseksi on jo tehty kattavasti muun muassa Suomen kestävän kasvun ohjelmalla ja kevään vihreän siirtymän investointipaketilla.

Hallitusohjelman tavoitteena on rakentaa Suomesta ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta ja varmistaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Näistä tavoitteista pidetään kiinni. Energiakriisin oloissa on kuitenkin voitava tarkastella kaikkia mahdollisia energiamuotoja ja ratkaisuja lyhyellä aikavälillä. Esimerkiksi mahdollisuus turpeen käyttöön huoltovarmuuspolttoaineena on varmistettu.

Säätövoimavelvoitteen osalta markkinoiden on katsottu ohjaavan parhaiten investointien toteutumista eri tarpeisiin. Jos esimerkiksi tuulivoiman tuottaja ei kykene ennustamaan tuotantoaan täsmällisesti, joutuu tuottaja maksamaan erotuksesta kantaverkkoyhtiölle. 
Ainoan tehoreservitarjouksen jättänyt Fortum on ilmoittanut ryhtyvänsä valmistelemaan Meri-Porin voimalaitosta kaupalliseen käyttöön. Näin ollen tehoreservi on jo siirtymässä tuotantokäyttöön ilman lakimuutoksia.

Hallitus on linjannut ydinenergiasta kesäkuussa antamassaan kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Strategian mukaan ydinenergian tärkeä rooli päästöttömänä energialähteenä huomioidaan kansallisesti ja EU-säännöstöä kehitettäessä. 

Työ ydinenergialain uudistamiseksi on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on mahdollistaa lain päivittäminen seuraavan vaalikauden aikana. Uusien teknologioiden, kuten niin sanottujen pienten ja modulaaristen reaktoreiden mahdollistaminen tulee tässä työssä arvioida. 

Energiakysymysten tilannekuvaa seurataan aktiivisesti huoltovarmuusorganisaation puitteissa sekä erillisessä TEM:n, Huoltovarmuuskeskuksen, Energiaviraston ja Fingridin tilannekuvaryhmässä. Myös EU-tason tilannekuvaa luodaan komission sähkö- ja kaasukoordinaatioryhmässä.

Arvoisa puhemies,

Omistajapoliittinen periaatepäätös, osakeyhtiölaki, hyvä hallintotapa sekä OECD:n suositukset ohjaavat omistajaohjaustyötä sekä asettavat omistajaohjauksen rajat. Periaatepäätöksen mukaisesti valtio jatkaa pitkäjänteistä ja sen strategiset intressit turvaavaa omistajapolitiikkaa. 

Omistajaohjaus pyrkii varmistamaan, että valtio-omistajan periaatteet tunnetaan niissä pöydissä joissa strategisia liiketoimintapäätöksiä tehdään.

Omistajalla, yhtiön hallituksella ja toimivalla johdolla on kullakin omat osakeyhtiölakiin perustuvat tehtävänsä, vastuunsa ja oikeutensa. Operatiiviset ja liikkeenjohdolliset päätökset kuuluvat yhtiön johdolle ja hallitukselle.

Fortumin hallituksella on yleistoimivalta päättää Fortumin liiketoimintaan liittyvistä kysymyksistä, myös yrityshankinnoista ja -myynneistä. Fortumin hallitus on myös toimivaltainen päättämään tytäryhtiöönsä liittyvistä tytäryhtiölainoista ja sen puolesta annettavista vakuuksista. 

Fortumin hallitus ja johto tekivät aikanaan valintoja. Jälkikäteen katsottuna osa näistä strategisista valinnoista on osoittautunut virheiksi.

Venäläiseen kaasuun perustuvan liiketoimintansa johdosta Uniper ajautui ulkopuolista tukea edellyttäviin vakaviin vaikeuksiin vain kuukausia Ukrainan sodan alkamisen jälkeen. 

Neuvotteluosapuolina kesän keskusteluissa olivat Fortum, Uniper ja Saksan valtio. Valtio-omistajan edustaja on ollut jatkuvasti tietoinen neuvotteluprosessista ja –strategiasta. Lisäksi valtio-omistajan edustaja on ollut yhdessä Fortumin ja sen neuvonantajien kanssa sovitun neuvottelustrategian mukaisesti läsnä tietyissä neuvotteluissa. Yhteyttä on pidetty myös poliittisella tasolla. Kontaktointien ajoitusta ja sisältöä on valmisteltu yhdessä omistajaohjauksen, yhtiön sekä sen neuvonantajien kanssa.

Syyskuun loppupuolella Fortum, Saksan hallitus ja Uniper ovat allekirjoittaneet periaatesopimuksen ratkaisusta, jonka seurauksena Saksan valtiosta tulee Uniperin enemmistöomistaja.

Valtio-omistaja asetti neuvotteluille selkeitä tavoitteita. Yksi niistä oli, että Fortumin tai Suomen valtion oman pääoman ehtoista lisärahoitusta ei tule myöntää osana ratkaisua, ja että Uniperille annetut lainat sekä takaukset palautuvat vahvistaen Fortumin tasetta ja likviditeettiä. Ratkaisu mahdollistaa Fortumille sodan aiheuttamien tappioriskien rajauksen sekä keskittymisen ydinliiketoimintaansa. 

Fortumin omistukseen kohdistuu strateginen intressi. Valtion omistajuudella yhtiössä pyritään varmistamaan, että sähköntuotanto on Suomessa riittävää kaikissa oloissa ja että yhtiö pystyy toteuttamaan huoltovarmuustehtäväänsä myös pidemmällä aikavälillä.

Arvoisa puhemies,

Käsillä oleva kriisi johtuu fossiilisten polttoaineiden hinnan rajusta noususta ja saatavuuden heikentymisestä. Akuutin tilanteen hoitamisen lisäksi meidän tulee kasvattaa omavaraisuuttamme ja puhtaan energian tuotantoa. 

Kotimaiseen päästöttömään energiaan panostaminen on ollut Suomen pitkäaikainen linja jo vuosia. Voimme pitää sitä onnistuneena politiikkana, josta kiitos kuuluu myös edeltäneille hallituksille. 

Haavoittuvuuksia ja niistä irrottautumista tulee tarkastella yhdessä myös eurooppalaisella tasolla. Jo pian akuutin kriisin jälkeen Euroopan unionin on oltava nykyistä omavaraisempi ja kyvykkäämpi toimimaan riippumatta sellaisten maiden vaikutusvallasta, jotka eivät jaa yhteisiä arvojamme.

 
Sivun alkuun