Kuntaministeri Sirpa Paatero:
Digiosallisuus on digitaalisen yhteiskunnan perusedellytys
Suomen julkisen hallinnon ja yhteiskunnan digitalisaatio ei ole päämäärä itsessään, vaan keino ihmisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan elinvoimaisuuden lisäämiseen. Digitalisaatiota tulee edistää ihmisten tarpeet edellä, jotta siitä pääsevät osallisiksi kaikki – digitaitoihin, koulutukseen, ikään tai varallisuuteen katsomatta.
Digitalisaatio on yksi keskeisistä maailmaa tällä hetkellä muovaavista megatrendeistä. Arjen muuttuminen digitaaliseksi mahdollistaa uudenlaisia, joustavampia tapoja työskennellä ja asioida viranomaisten kanssa. Sähköisellä viranomaisasioinnilla pyritään tarjoamaan ihmisille parempaa palvelua ajasta ja paikasta riippumatta.
Me suomalaiset olemme verrattain digitaitavaa kansaa. Valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston digitaitokartoituksen mukaan 91 % suomalaisista käyttää älypuhelinta päivittäin. EU:n digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin (DESI) mukaan suomalaisista 76 %:lla on vähintään digitaaliset perustaidot ja puolella suomalaisista on perustason ylittävät digitaidot.
Koronaviruspandemian aikana otettu digiloikka on tavalla tai toisella koskettanut suurinta osaa suomalaisista. Viimeistään koronaviruspandemia on myös osoittanut konkreettisesti sen, etteivät kaikki voi tehdä työtä etänä tai asioida viranomaisen kanssa sähköisesti. Kaikilla ei Suomessa ole digitaaliseen asiointiin tarvittavia laitteita tai taitoja. Kansallisesti korkean digitaitotason osoittamisen ohella DESI-indeksin keskeinen viesti onkin, että miltei neljäsosalta suomalaisia puuttuu digitaaliset perustaidot.
Arvopohjainen digitalisaatio
Julkisen hallinnon, yhteiskunnan, arjen ja vapaa-ajan monien osa-alueiden muuttuminen sähköiseen muotoon ei ole pelkästään teknologinen ilmiö. Digitalisaatiolla viitataan yhtäältä verkkoyhteyksiin, tietoon ja rajapintoihin. Toisaalta, digitalisaatiossa on kyse laaja-alaisesta yhteiskunnallisesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta murroksesta, joka vaikuttaa ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja kulttuuriin.
Suomi allekirjoitti muiden Euroopan unionin jäsenmaiden tavoin joulukuussa 2020 Berliinin julkilausuman digitaalisesta yhteiskunnasta ja arvopohjaisesta digitaalisesta hallinnosta. Julkilausuma sitouttaa jäsenmaat varmistamaan, että digitalisaatiota edistetään jäsenmaissa ihmisten tarpeista lähtien, osallistavasti ja osallisuutta vahvistavasti.
Berliinin julkilausuma viitoittaa tietä eurooppalaiselle kehityssuunnalle, jossa keskiössä on ihminen. Yhteiskuntia muovaavana ilmiönä EU:n jäsenmaiden digitalisaatiokehityksen tulee perustua yhteiselle eurooppalaiselle arvopohjallemme. Näin varmistetaan demokratian, tasa-arvon, sekä perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen toteutuminen myös digitaalisessa toimintaympäristössä.
Digiosallisuutta edistetään kansallisesti ja kansainvälisellä yhteistyöllä
Digitalisaatio tarjoaa mahdollisuuden osallisuuden vahvistamiseksi yhteiskunnassa, mutta se sisältää myös riskin epätasa-arvoisten rakenteiden luomisesta. Digitaaliset kuilut, digitalisaation synnyttämät eriarvoistavat yhteiskunnalliset asetelmat, ovat osa elettyä elämää niille 1,3 miljoonalle suomalaiselle, joilta puuttuvat digitaaliset perustaidot.
Digiosallisuuden vahvistamiseksi on useita toimenpiteitä käynnissä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämän vuoden loppuun mennessä odotetaan tuloksia valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnassa toteutetusta kansallisesta digiosallisuuden tutkimushankkeesta.
Digitaalinen osallisuus on myös yksi Suomen edistämistä aiheista kuluvana puheenjohtajuusvuonna Pohjoismaiden ministerineuvostossa. Pohjoismaiden ja Baltian digitalisaatioasioista vastaavat ministerit allekirjoittivat ministerikokouksessa 26.11.2021 yhteisen ulostulon digiosallisuuden vahvistamisesta. Suomi on myös käynnistänyt selvityksen digiosallisuuden mittaamisesta Pohjoismaissa ja Baltiassa. Selvitys luo pohjan yhteisten digiosallisuuden mittareiden luomiseksi vuoteen 2024 mennessä.
Sirpa Paatero
Kuntaministeri
@sirpa_paatero