Kuntaministeri Sirpa Paatero:
Ihminen digitalisaation keskiössä

Digitalisoidut palvelut on tehtävä ihmisille helpoiksi. Ne on tarjottava sinne, missä ihmiset ovat, heidän käytössään oleville laitteille, omalla kielellään ja mieluiten kellon ympäri – jonottamatta, kirjoittaa kuntaministeri Sirpa Paatero kolumnissaan.

Elämme keskellä nopeaa digitaalista murrosta koko maailmassa. Myös julkiset palvelut muuttuvat yhä digitaalisemmiksi, ja olemmekin julkisten palveluiden digitalisaatiossa maailman kärkimaita. Edelläkävijämaana olemme asettaneet myös tavoitteemme korkealle ja pyrimme vaikuttamaan muutoksen suuntaan kansainvälisesti. 

Kaikkia teknologian hyötyjä ei julkisissa palveluissa kuitenkaan saada ulosmitattua vain vanhoja malleja digitalisoimalla. Palveluiden järjestämisen logiikka ja prosessit on ajateltava uusiksi niin, että ne kykenevät parhaimmalla mahdollisella tavalla hyödyntämään digitalisaation mahdollisuuksia. Digitalisoidut palvelut on tehtävä ihmisille helpoiksi. Ne on tarjottava sinne, missä ihmiset ovat, heidän käytössään oleville laitteille, omalla kielellään ja mieluiten kellon ympäri – jonottamatta. Annamme myös apua palvelujen käytössä, kun se on tarpeen. Digi- ja väestötietoviraston koordinoima valtakunnallinen Digituen toimintamalli on tästä hyvä esimerkki.

Ihmiskeskeisyys – se, että käyttäjän tarpeet ja kokemus asetetaan palvelun suunnittelussa keskiöön - ei sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä. Se on empatiaa. Sitä, että julkinen hallinto osaa asettua heidän asemaansa, joita varten se työtään tekee. Ihmiskeskeisyys tarkoittaa, että pidämme kaikki mukana ja ymmärrämme myös digitaalisten palveluiden rajat ja sen, että osa kansalaisista ei niitä osaa tai eri syistä pysty käyttämään. Käyntiasiointiin pitää siis olla mahdollisuus myös jatkossa. Kehittämällä käyntiasiointia joustavammaksi ja luomalla esimerkiksi liikkuvia palveluita voidaan varmistaa, että tavoitamme myös heidät, jotka eivät sähköisiä palveluita käytä.

Digitaaliset palvelut kietoutuvat elämäntapahtumien ympärille

Kansallisen digitalisaatiostrategian eli Suomen digitaalisen kompassin laatiminen on tuore esimerkki siitä, kuinka kuljemme Euroopassa digitalisaation kärjessä. Suomen digikompassi toteuttaa EU-komission laatimassa Euroopan digitaalisessa kompassissa asetettuja tavoitteita, mutta on sitä kunnianhimoisempi ja sisältää laajasti kansallisia, EU-kompassia täydentäviä tavoitteita ja teemoja.

Digikompassissa ja tällä vaalikaudella vahvistetussa julkisen hallinnon strategiassa julkisten palveluiden digitalisointi on keskeinen tavoite. Näissä strategioissa ihmiskeskeisyys ilmenee erityisesti siinä, että digitaalisia palveluja kehitetään järjestelmällisesti elämän- ja liiketoimintatapahtumien ympärille. Elämäntapahtumalähtöisessä ajattelussa palvelutarjontaa lähestytään pohtimalla, mitä palveluja ihminen tarvitsee jonkin määrätyn elämäntapahtuman, esimerkiksi opiskelun aloittamisen, yhteydessä. Näin voidaan yhdistää eri virastojen ja muiden toimijoiden palvelut johdonmukaiseksi palvelukokonaisuudeksi, jossa käyttäjän ei tarvitse pohtia sitä, mikä viranomainen minkäkin palvelun tuottaa.

Myös juuri päättyneessä kansallisessa tekoälyohjelmassa AuroraAI:ssa tarkasteltiin ihmisen tilannetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja pyrittiin ymmärtämään elämän eri tilanteita ja tapahtumia yksilön kokemuksen näkökulmasta – ei hallinnon näkökulmasta. Samalla on tehty modernien teknologioiden hyödyntämiseen liittyvää kehitystyötä, joka luo edellytyksiä parantaa merkittävästi julkisten palveluiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Tekoälyohjelman tuotokset ovat hyödyllisiä, kun kehitetään ihmiskeskeistä julkista hallintoa sekä elämän- ja liiketoimintatapahtumien digitalisointia.

Digitalisaatiota edistetään yhdessä

Kaikkea, mitä edellä on sanottu ihmisistä ja palveluiden kehittämisestä ihmiselle, voidaan soveltaa myös yrityksiin ja muihin organisaatioihin asiakkaina: myös yritystä voidaan ajatella sen liiketoimintatapahtumien kautta useamman tahon yhteisenä asiakkaana.

Mahdollisuuksien toteuttaminen valmiiksi palveluiksi edellyttää vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Digitalisaatiossa, jos jossain, on kyse siitä, että eri alojen osaajat on saatava yhteen. Tätä varten valtioneuvostoon on tällä vaalikaudella luotu pysyvä yhteistyön foorumi– digitoimisto – jonka tehtävänä on vahvistaa ministeriöiden välistä yhteistyötä, koordinaatiota ja tiedonkulkua digitalisaatiossa ja datataloudessa.

Yhteistyössä voimme jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä matkalla kohti entistä ihmislähtöisempää yhteiskuntaa, josta on saatavilla maailman parhaimpia palveluita jatkossakin.

Sirpa Paatero
kuntaministeri