Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarvio ja toimintasuunnitelma
Rahanvälitys ja virtuaalivaluuttojen tarjoaminen ovat riskialtteimpia toimialoja

sisäministeriövaltiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 29.4.2021 14.03
Tiedote

Ilmoitusvelvolliset eivät aina selvitä riittävästi asiakkaiden liiketoimien taustoja ja varojen alkuperää rahanpesun estämiseksi. Kaikilla toimialoilla on vaikeuksia tunnistaa merkkejä terrorismin rahoittamisesta, arvioidaan kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviossa.

Valtioneuvosto teki torstaina 29. huhtikuuta periaatepäätöksen kansallisesta rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviosta ja toimintasuunnitelmasta.

Riskiarviossa tarkastellaan rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä Suomessa toimialoittain. Toimialajako perustuu rahanpesulain mukaisiin ilmoitusvelvollisten sektoreihin. Jokaiselle sektorille on määritelty yleinen riskitaso asteikolla yhdestä neljään (1=vähäinen riski, 4=erittäin merkittävä riski).

Varojen alkuperä vaikea selvittää rahanvälityksessä ja virtuaalivaluutoissa

Rahanpesun näkökulmasta riskialtteimpia toimialoja ovat rahanvälittäjät (niin sanotut hawala-toimijat) ja virtuaalivaluutan tarjoajat. Kansainvälisessä rahanvälityksessä riski liittyy etenkin siihen, että rahansiirtoja on vaikea jäljittää ja rahan alkuperää vaikea selvittää.

Joidenkin virtuaalivaluuttapalveluiden mahdollistama anonymiteetti vaikeuttaa varojen jäljittämistä ja varojen alkuperän selvittämistä. Riskiä nostavat myös liiketapahtumien suuri määrä ja reaaliaikaisuus.

Luottolaitokset ja maksupalvelun tarjoajat asettuvat riskitasolle kolme. Vaikka luottolaitosten suuret maksutapahtumamäärät nostavat rahanpesun riskiä, riskiä pienentää toimijoiden osaaminen riskien hallinnassa. 

Ilmoitusvelvolliset luottavat useilla toimialoilla liikaa luottolaitosten menettelyihin asiakkaan tunnistamisessa ja tuntemisessa. Jos varat ovat peräisin kotimaisesta luottolaitoksesta, monet ilmoitusvelvolliset eivät selvitä itse riittävästi asiakkaansa liiketoimia tai varojen alkuperää.

Rahaa pystyy siirtämään myös konfliktimaihin

Terrorismin rahoittamisen näkökulmasta riskialttein toimiala on rahanvälittäjät eli niin sanotut hawala-toimijat, sillä niiden kautta pystyy siirtämään rahaa myös konfliktimaihin.

Kaikilla toimialoilla on vaikeuksia tunnistaa ja ymmärtää merkkejä terrorismin rahoittamisesta. Tämä vaikeuttaa epäilyttävän toiminnan havaitsemista.

Riskejä voi pienentää kehittämällä tietojenvaihtoa ja digitalisointia

Kansallisessa toimintasuunnitelmassa esitetään toimia, joilla voidaan pienentää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskejä. Suunnitelma koskee vuosia 2021–2023.

Toimintasuunnitelman strategisina painopisteinä on

  1. lisätä yleistä tietoisuutta rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisesta
  2. kehittää tietojenvaihtoa, tilastointia ja kansallista lainsäädäntöä
  3. edistää viranomaisten ja ilmoitusvelvollisten käytössä olevien rekisterien ajantasaisuutta ja sisältöä
  4. pienentää riskiarvion esiin nostamia merkittävimpiä yksittäisiä riskejä
  5. kehittää rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen valvonnan ja riskien hallinnan digitalisointia.

Valtiovarainministeriö ja sisäministeriö ovat koordinoineet kansallisen riskiarvion ja toimintasuunnitelman laadintaa. Riskiarvio perustuu lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Riskiarvion ja toimintasuunnitelman laatimista ovat suositelleet myös EU sekä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä (FATF).

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut varmistamaan riittävät viranomaisresurssit, parantamaan tiedonvaihtoa ja tehostamaan valvontaa rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjumiseksi.

Lisätietoja:

Lainsäädäntöneuvos Maarit Pihkala, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30310, maarit.pihkala(at)vm.fi

Lainsäädäntöneuvos Janne Häyrynen, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30346, janne.hayrynen(at)vm.fi

Suunnittelija Essi Isoaho, valtiovarainministeriö, puh. 02955 30424, essi.isoaho(at)vm.fi

Poliisiylitarkastaja Sami Ryhänen, sisäministeriö, puh. 02954 88291, sami.ryhanen(at)intermin.fi

 
Sivun alkuun