Suomen talous toipuu taantumasta – velkasuhde osoittaa vakiintumisen merkkejä

Suomen talous on kääntynyt kasvuun kuluvan vuoden aikana, ja kasvun odotetaan nopeutuvan ensi vuonna, arvioi valtiovarainministeriö 19. joulukuuta julkaisemassaan ennusteessa.

Vuositasolla bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan pienenevän 0,3 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2024. Vuonna 2025 bkt kasvaa 1,6 prosenttia ja vuosina 2026 ja 2027 1,5 prosenttia.

Suomen talous on kasvanut kuluvan vuoden jokaisella neljänneksellä edellisestä, ja kasvu jatkuu ensi vuonna. Kulutus ja investoinnit lisääntyvät, kun hintojen nousu hidastuu ja korot laskevat. Julkisen talouden säästöt ja veronkorotukset kuitenkin hillitsevät talouden kasvua. 

“Taloudesta kuuluu yhtenä päivänä hyvää ja toisena huonoa, mutta käänne talouden kasvua tukevissa tekijöissä, inflaatiossa, koroissa ja ostovoimassa on jo niin vahva, että odotamme kasvun nopeutuvan selvästi ensi vuonna. Kasvun ja julkista taloutta vahvistavien toimien myötä myös alijäämät alkavat pienentyä vähitellen”, sanoo ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander. 

Maailmantalouden positiivisia näkymiä varjostavat riskit

Euroalueen talous on elpymässä, mutta Saksan teollisuuden ongelmat heikentävät kasvunäkymiä. Yhdysvalloissa vahva työllisyystilanne ylläpitää yksityistä kulutusta, vaikka erittäin nopea talouskasvu hidastuukin ennustejaksolla. Keskeinen uhka maailmantalouden kasvulle on Yhdysvaltojen tuleva kauppapolitiikka. Muiden maiden vastatoimet ja kauppasodan eskaloituminen heikentäisivät koko maailmantalouden kasvua.

Suomen viennin kasvu vauhdittuu mutta odotettua hitaammin. Tavaraviennin näkymiä varjostaa euroalueen teollisuuden hidas toipuminen. Viennin kasvusta huolimatta nettoviennin vaikutus talouskasvuun jää tulevina vuosina pieneksi, sillä myös tuonti kasvaa investointien lisääntymisen myötä. Suomen vaihtotase onkin lievästi negatiivinen koko ennustejakson.

Reaalitulojen kasvu lisää kulutusta

Hintojen nousu on hidastunut selvästi ja pysyy maltillisena veronkorotuksista huolimatta. Hidastumisen myötä kotitalouksien reaalitulot ovat alkaneet kasvaa. Tämä ei kuitenkaan ole näkynyt kulutuksen lisääntymisenä. Kulutus on vähentynyt ja säästäminen on lisääntynyt selvästi. 

Jatkossa lainakorkojen lasku keventää asuntovelallisten velanhoitomenoja, ja kertyneitä säästöjä aletaan käyttää kulutukseen. Kulutuksen kasvu kiihtyy vuonna 2026 työllisyystilanteen kohentuessa. 

Rakentamisen jyrkkä väheneminen näyttäisi pysähtyneen, mutta rakennusalan toipuminen ottaa aikaa. Sekä rakentamista että kone- ja laiteinvestointeja vauhdittavat osaltaan energiasiirtymä ja siihen liittyvät hankkeet. Erityisesti ensi vuodelle odotetaan paljon uusia investointeja, kun myös puolustushankinnat kasvattavat investointien määrää huomattavasti.

Työllisyyden toipuminen viivästyy

Vaikka talous on kasvanut, työllisyys on heikentynyt. Työmarkkinoiden käänne parempaan siirtyy vuoteen 2025, jolloin talouden elpyminen lisää työvoiman kysyntää. Työllisyyden kasvua tukevat hallituksen työvoiman tarjontaa lisäävät toimet ja lisääntynyt maahanmuutto. Maahanmuuton myötä työikäisen väestön määrä on kääntynyt kasvuun, ja se on omiaan kasvattamaan Suomen talouden potentiaalista tuotantoa. Työikäisen väestön kasvu lisää työvoimaa ja työllisyyttä pitkällä aikavälillä, mutta suhdannejaksolla se näkyy erityisesti matalampana työllisyysasteena. Ennusteessa on nostettu aiempaa oletusta maahanmuuton määrästä myös tulevina vuosina. 

Syvät alijäämät kasvattavat velkasuhdetta nyt nopeasti, mutta velkasuhde osoittaa vakiintumisen merkkejä

Julkisyhteisöt eli valtionhallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot lähtivät kuluvaan vuoteen heikosta tilanteesta, eikä tilanne ole vuoden mittaan kohentunut. Kauan odotettu talouden toipuminen on viivästynyt. Tänä vuonna julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä nousee 4,2 prosenttiin suhteessa bkt:hen. Alijäämän ennakoidaan pienevän 3,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen vuonna 2025 ja siitä asteittain 2 prosentin tuntumaan vuonna 2029.

Tänä vuonna julkisyhteisöjen menot ovat kasvaneet nopeasti ja verotulojen kasvu on ollut vaimeata. Valtion menot kasvoivat erityisesti varautumiseen ja turvallisuuteen tehtyjen investointien vuoksi, jotka jatkuvat läpi ennustejakson. Paikallishallinnossa menojen kasvua on vauhdittanut henkilöstömenojen ja ostopalveluiden nopea kasvu, vaikka nopein menojen kasvu näyttääkin olevan takana. Sosiaaliturvamenot puolestaan ovat kasvaneet voimakkaasti sekä eläkkeiden suurten indeksikorotusten että kasvaneen työttömyyden seurauksena. Vuodesta 2025 alkaen eläkemenojen kasvu hidastuu ja myös työttömyysmenot kääntyvät laskuun.

Vuonna 2025 verotulojen odotetaan kasvavan kuluvaa vuotta nopeammin, kun talouden toipuminen saa vauhtia ja veroja korotetaan. Myös muut hallituksen päättämät sopeutustoimet vahvistavat erityisesti valtion taloutta. 

Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee yli 82 prosentin ja siitä edelleen 85 prosenttiin ensi vuonna. Velkasuhteen kasvun ennustetaan vakiintuvan vuosikymmenen lopulla. 

Mikäli hallituksen koko 9 miljardin euron julkisen talouden sopeuttamistoimenpidekokonaisuus toteutuu suunnitelmien mukaisesti, velkasuhde vakiintuu jo vaalikauden taitteessa ja pysyy vakaana pidemmän aikaa. Sen jälkeen velkasuhde kääntyy loivaan nousuun. Väestöennusteen päivityksen ja muiden ennustemuutosten jälkeen kestävyysvajeen arvioidaan olevan 1,5 prosenttia suhteessa bkt:hen.   

Lisätietoja:

Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander, puh. 02955 30006, mikko.spolander(at)gov.fi
Finanssineuvos Janne Huovari, puh. 02955 30171, janne.huovari(at)gov.fi (reaalitalous)
Finanssineuvos Jenni Pääkkönen, puh. 02955 30131, jenni.paakkonen(at)gov.fi (julkinen talous)