Tehokas katuminen ei ole palaamassa

Hallitusohjelman mukaisesti hallitus toteuttaa Verohallinnon kantamia veroja koskevat uudistukset, joilla yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan verotus- ja veronkantomenettelyä sekä verotuksen muutoksenhaku- ja seuraamusjärjestelmää.

Verotus- ja veronkantomenettelyn uudistukset toteutetaan useammalla hallituksen esityksellä, ja hallitus on antanut asiaa koskevan kolmannen esityksen (HE 97/2017) syyskuussa eduskunnan käsiteltäväksi.

Mainittuun hallituksen esitykseen sisältyy myös tuloverotuksen, kiinteistöverotuksen, perintö- ja lahjaverotuksen sekä varainsiirtoverotuksen seuraamusmaksujen uudistaminen. Veronkorotusta koskevia säännöksiä yhtenäistettäisiin ja niitä uudistettaisiin pääsääntöisesti vastaamaan oma-aloitteisten verojen seuraamusmaksuja huomioiden kuitenkin verolajien väliset erot.

Julkisuudessa on esitetty, että esitykseen sisältyisi myös säännökset niin sanotusta tehokkaasta katumisesta, jota koskevasta esityksestä hallitus on aikaisemmassa vaiheessa päättänyt luopua. Näin ei kuitenkaan ole, eikä esityksellä muuteta tai ohjata Verohallinnon rikosilmoitusharkintaa. Ehdotuksella yhtenäistetään veronkorotuskäytäntöä ja rajataan viranomaisharkintaa veronkorotuksen määräämisessä. Tällä pyritään parantamaan verotuksen ennakoitavuutta ja verovelvollisten oikeusturvaa.

Ehdotus muuttaa merkittävästi nykyistä veronkorotussääntelyä. Nykyinen sääntely on mahdollistanut erittäin laajan harkintavallan veronkorotuksen suuruuden määrittämisessä,  mikä on johtanut osin epäyhtenäiseen käytäntöön. Uusi sääntely mahdollistaa nykyisen tasoiset seuraamukset esimerkiksi törkeissä veronkiertotilanteissa. Veronkorotus voisi ehdotuksen mukaan olla tällöin 3-10 prosenttia. Nykyistä kaavamaisempi sääntely voi kuitenkin yksittäisissä tilanteissa kiristää tai keventää seuraamusmaksuja nykyiseen verrattuna.  

Esityksen mukaan veronkorotus voidaan määrätä perustasoisena  tai se voidaan tapauksen olosuhteista riippuen määrätä korotettuna tai alennettuna. Yhtenä perusteena veronkorotuksen määräämiselle perustasoa alempana on esityksen mukaan se, että verovelvollinen oma-aloitteisesti vaatii virheen korjaamista. Mikäli Verohallinto on aloittanut toimet asiassa, niin veronkorotusta ei voida alentaa. Kyse on siten veronkorotuksen suuruutta määrättäessä huomioon otettavista seikoista eikä rikosoikeudellisista tai hallinnollisista sanktioista luopumisesta. Oma-aloitteisella korjaamisella ei siis ole mahdollista vapautua rikosseuraamuksista.

Hallituksen esityksessä kuvattu esimerkki osakeyhtiön konserniavustuksen verottamisesta koski osakeyhtiön verotusta eikä siinä ole otettu kantaa osakeyhtiön virheellisestä verotuksesta vastuussa olevien henkilöiden rikosoikeudelliseen vastuuseen. Jos verorikoksen tunnusmerkit täyttyvät, tehtäisiin asiassa nykyiseen tapaan rikosilmoitus.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan tuloverotuksessa verovuodesta 2018 alkaen.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Henna Ritari, puh. 02955 30591, henna.ritari(at)vm.fi

Hallitusneuvos Panu Pykönen, puh. 02955 30225, panu.pykonen(at)vm.fi