Valtiovarainministeri Matti Vanhasen puhe Osallisuus kuuluu kaikille -seminaarissa

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen puhe Osallisuus kuuluu kaikille -seminaarissa maanantaina 8. helmikuuta 2021.

Hyvät kuulijat, kansalaisjärjestöjen ja kuntien, seurakuntien sekä tutkimuksen ja hallinnon aktiiviset ihmiset

Ensinnäkin haluan todeta, että olen ylpeä voidessani avata tämän Osallisuus kuuluu kaikille - seminaarin. 

Oman poliittisen urani yksi vihreä lanka on kansalaisyhteiskunnan vireyden edistäminen. 

Oli sitten kyse lapsista ja nuorista, työikäisistä tai ikäihmisistä, työssä tai työelämän ulkopuolella olevista, osatyökykyisistä, vammaisista, maaseudun tai kaupunkien asukkaista, maahanmuuttajista tai Suomessa syntyneistä -  osallisuus todella kuuluu kaikille. 

Suomen satavuotisjuhlien aikoihin muutama vuosi puhuimme paljon sitä, miten kahtiajakautuneesta ja köyhästä maasta olemme nousseet maailman eturiviin niin vauraudella kuin ihmisten elämänlaadullakin mitattuna.  Näinhän se on. 

Tämä menestys ei olisi ollut mahdollista ilman vahvaa osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden kokemusta, kokemusta siitä,  että kukaan ei jää yksin ja ilman apua erilaisissa elämän riskeissä. 

Jokaisen pysymistä mukana auttavat tietysti erilaiset valtion ja kuntien palvelut: sivistys ja koulutusmahdollisuudet, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä erilaiset työllisyyden tukipalvelut. 

Yhteisyyden tuntua rakentavat myös kansalaisjärjestöjen luomat monenlaiset ihmisten väliset verkostot. Suomessa julkisen vallan ja kansalaisjärjestöjen kumppanuudet ovat olleet erityisen vahvoja. Seurakunnat ovat osa tätä toisista välittämisen ja auttamisen verkostoa.  

Kunnat näen suomalaisen kansanvallan perusyksikkönä. Kotikylissä ja kaupunginosissa jokaisen pitää saada äänensä kuulumaan. Järjestöt ovat tärkeitä kritiikin ääniä, jotka tuovat ihmisten tarpeita päättäjien tietoon. 

Hyvät osallisuuden aktiivit,

Tässä seminaarissa kokoatte hankkeidenne pitkäaikaisen työn vaikutuksia.  Kysytte mitä hyötyä on osallisuudesta? Mihin se vaikuttaa?

Kävin läpi arvioitanne. Ensiksikin on selvää, että osallisuuden kokemus edistää ihmisten terveyttä, hyvinvointia ja toimeliaisuutta.  Kun jokaisen kyvyt tulevat käyttöön, se pidentää ihmisen omaa elämää mutta myös lisää alueiden elinvoimaisuutta. Sen paremmin maaseudulla kuin kaupungeissakaan ei pitäisi olla ”syrjäytymisen taskuja” joihin kasautuu huono-osaisuutta ja köyhyyttä. Tässä olettekin tehneet todella pitkäjänteistä työtä.

Toiseksi muistutatte, että järjestöjen ja seurakuntien matalan kynnyksen työ tavoittaa heikoimmassakin asemassa olevat. Järjestöt ja seurakunnat pääsevät ihmisen lähelle ja kohtaavat hänet helpommin kuin virallinen tukijärjestelmä.  Tämä on totta. Sillanrakentajia tarvitaan. 

Kolmanneksi työnne vaikutukseksi olette kirjanneet taloudellisten hyötyjen tuottamisen koko yhteiskunnalle. Järjestöjen ja seurakuntien työ täydentää kuntien ja paikallisten yritysten palvelutarjontaa. Synnytätte uusia innovaatiota. Ongelmaksi on nähty työn sirpaleisuus ja hankeluonteisuus. Te olette laajan yhteistyön avulla pystyneet näitä ongelmia tehokkaasti välttämään.

Haluaisin kuitenkin lisätä vielä neljännen hyödyn. Osallisuustyönne vahvistaa ihmisten luottamusta yhteiskunnan instituutioihin, toisiin ihmisiin ja myös politiikkaan. Luottamus on kansanvallan tärkein tukipilari. Jos emme luota viranomaisiin tai päättäjiin tai siihen että saamme kritiikin kuuluviin - silloin kansanvallan perusta rapautuu. Kaikkein haitallisinta on se, jos emme luota toisiin ihmisiin ja siihen että apua on saatavilla.

Suomalaiset keskimäärin ottaen kyllä luottavat vahvasti niin toisiin ihmisiin, instituutioihin kuin päättäjiinkin. Kuitenkin tutkimukset myös osoittavat, että epäluottamusta on eniten niiden keskuudessa, jotka ovat heikommin koulutettuja, pienituloisia tai kokevat jäävänsä ilman arvostusta tai huomiota yhteiskunnassa.  

Suomessa ei pidä päästää syntymään vastakkainasettelua menestyneiden ja syrjään jääneiden välillä oli kyse sitten ihmisistä, ihmisryhmistä tai alueista. Suomi on hyvä maa juuri siksi, että kykenemme rakentamaan siltoja ja tuomaan yhteen ihmisiä yli erilaisten rajojen. Siinä teidän työnne on tavattoman tärkeää.

Hallituksen piirissä on menossa montakin uudistusta,  joilla on merkitystä osallisuuden ja yhteisöjen kannalta. Näitä ovat esimerkiksi sote-uudistus sekä työllisyystoimet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa luodaan uudet rakenteet, jotka mahdollistavat aiempaa paremmin yhdenvertaiset palvelut. Etenkin ikäihmisten, vammaisten ja lastensuojelun palveluissa on nyt kovin suuria eroja kuntien välillä. 

Sote-uudistuksen toimeenpanossa tärkeintä on varmistaa toimivat perus- ja lähipalvelut. Jokaisen kunnan alueelle tarvitaan palveluiden toimipiste, jossa tunnetaan sen alueen erityispiirteet ja yhteisöt. Yhteistyö järjestöjen ja seurakuntien kanssa on aivan välttämätöntä ja sitä uusi lainsäädäntö edistää. 

Työllisyyden kuntakokeiluissa etsitään nyt parhaita malleja nuoret, maahanmuuttajat ja pitkäaikaistyöttömät tavoittaviin ihmislähtöisiin palveluihin. Luotan kuntiin paikalliset tarpeet ymmärtävien työllisyyspalveluiden järjestäjinä. Yhteistyö järjestöjen ja yritysten kanssa toimii kuntatasolla.

Hallitus kehittää lisäksi osatyökykyisille parempia mahdollisuuksia päästä avoimille työmarkkinoille. Tarvitsemme työyhteisöihin enemmän monimuotoisuutta ja erilaisuutta. Osallisuus työn kautta kuuluu myös kaikille.

Arvoisat kuulijat,

Valtiovarainministeriössä huolehdimme julkisen talouden kestävyydestä ja siitä että emme siirrä talouden taakkoja tuleville sukupolville. Julkisen talouden kestävyyden rinnalle olemme kuitenkin nostamassa arvioissamme sekä sosiaalisen että ympäristöllisen kestävyyden. Nämä kaikki rajaavat toisiaan. Voimme edistää ihmisten hyvinvointia niissä rajoissa, jotka julkisen talouden kestävyys ja ympäristö meille asettavat. 

Teidän työnne antaa suuntaa siihen, millainen hyvinvointi on kestävää: 
Sosiaalista kestävyyttä luo se, että kaikki kokevat olevansa mukana eikä kukaan jää yksin. 

Toivotan teille menestystä tärkeässä työssänne!