Hyppää sisältöön

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Ei uusia veronkorotuksia

valtiovarainministeriö
Julkaisuajankohta 26.9.2024 9.10
Tiedote

Valtiovarainministeri Riikka Purra lausui alkusanat Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä torstaina 26. syyskuuta. Puheen pääpaino oli tuoreen budjettiehdotuksen teemoissa. Koska yleisössä oli paljon verotuksen ammattilaisia, ministeri kannusti heitä pohtimaan, miten verotusjärjestelmää voitaisiin uudistaa siten, että verotus tukisi talouskasvua vähentämättä kuitenkaan verotuottoja lyhyellä aikavälillä. Ministeri myös lupasi, että uusia veronkorotuksia ei ole enää tulossa tällä vaalikaudella.

Rakenteellisia uudistuksia ja sopeutuksia

”Hallitus on nyt istunut reilun vuoden ja olemme tehneet merkittäviä toimenpiteitä talouden ja verotuksen alalla”, aloitti valtiovarainministeri Purra puheenvuoronsa. 

”Rakenteelliset uudistukset etenevät samoin. Lähtötilanne on ollut kieltämättä hyvin vaikea. Suomen valtiolla on menoja, kuluja ja velkaa aivan liikaa. Tähän kehitykseen on herännyt hiljattain luottoluokittajakin. Samoin meillä on liikaa normeja, kitkaa, esteitä ja byrokratiaa – ja näistä kaikista yleensä seuraa lisää menoja ja liian vähän tuloja.” 

”Nollakorkomaailmassa velkataakka ei ilmeisesti tuntunut kovin pahalta, koska velan korkomenot olivat sadoissa miljoonissa. Nyt valtionvelan korkomenot lähentelevät jo kolmea ja puolta miljardia euroa vuodessa. Se on enemmän kuin kaikkien Suomen kuntien peruspalveluiden valtionosuudet ensi vuonna.” 

Hallituksen budjettiriihi puitiin kuun alussa, ja vaikeista kokonaisuuksista päästiin ratkaisuun jo viime keväänä.

”Nyt jalkautamme päätöksiä”, Purra sanoo. 

”Sopeutamme julkista taloutta lisää reilulla kolmella miljardilla eurolla hallitusohjelmassa sovittujen kuuden miljardin toimien päälle. Kevään sopeutuskokonaisuudesta noin puolet on suoria menoleikkauksia ja puolet, valitettavasti, veronkorotuksia. Arvonlisäverotus kiristyi ja kiristyy.” 

”Hallitus pyrki tässä kokonaisuudessa jakamaan sopeutustaakkaa mahdollisimman laajalle, jotta se voitaisiin kokea hyväksyttäväksi mahdollisimman laajasti yhteiskunnassamme. Esimerkiksi sosiaaliturvaan emme tehneet juurikaan lisäleikkauksia.” 

Vakautta, ei veronkorotuksia

”En tule itse esittämään uusia veronkorotusavauksia tällä vaalikaudella”, Purra toteaa.  

”Jos hallituksen finanssipoliittinen tavoite velkasuhteen kasvun pysäyttämisestä näyttää karkaavan, mikä on mahdollista, olen valmis tekemään tarvittavan lisäsopeutuksen puhtailla menoleikkauksilla valtion budjettitaloudesta. Valtion menot ovat liian suuret suhteessa kansantaloutemme tulonmuodostuskykyyn.” 

”Emme toisaalta voi myöskään olennaisesti keventää verotusta. Tämä johtuu siitä, että luottoluokituksemme on vaarassa heikentyä. Jos hallitus päättäisi esimerkiksi alentaa yhteisöverokantaa 15 prosentin globaaliin minimitasoon, näkyisi tämä talousarviossamme alijäämän kasvuna. Kasvaviin alijäämiin meillä ei ole vastuullisina päättäjinä varaa.”

Veroremontti?

Purra kertoi puheessaan kannustavansa verotuksen ammattilaisia miettimään, miten voisimme uudistaa verotusjärjestelmäämme siten, että verotus maksimoisi talouskasvun edellytykset vähentämättä verotuottoja lyhyelläkään aikavälillä. 

”Olen itse pohtinut muun muassa sitä, voisimmeko jollakin aikavälillä siirtää suoria sosiaalietuuksia enemmän verovähenteisiksi eduiksi. Olisiko esimerkiksi hyvä painottaa työn verotuksen lapsivähennystä rikkaiden ja varakkaiden ihmisten lapsilisien asemesta? Tai voisimmeko ottaa mallia vaikkapa Tanskasta, jossa on käsitykseni mukaan erittäin kehittynyt verovähennysjärjestelmä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kulujen osalta? Pitäisikö työn verotusta keventää edelleen ja tehdä kokonaisuudistus listaamattomien yritysten osinkoverotukseen?”

”Haastan tähän tärkeään yhteiskunnalliseen keskusteluun. Veropolitiikan osalta tietysti me kaikki etsimme sellaista veroratkaisua, joka on tehokas, minimoi vääristymät ja joka luo oikeat kannustimet yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta. Veropohjien tulisi olla laajoja ja tiiviitä, verokantojen maltillisia. Aina näin ei voida toimia, koska veropolitiikka on myös kompromisseja. Toivoisin, että saisimme jatkossa enemmän riippumatonta tutkimustietoa siitä, miten verotus vaikuttaa talouskasvuun, investointeihin ja työn tarjontaan.”

Tarvitsemme kasvua

”Kasvu on todella se, mitä tässä hetkessä tarvitsemme”, päätti Purra puheensa.

”Aion käyttää seuraavat kuukaudet kasvutoimiemme toimeenpanon tiiviiseen seurantaan ja ohjaukseen – suurten investointien verohyvitysväline on tästä hyvä esimerkki. Koska maamme resurssit ovat rajalliset, tämänkaltaisten välineiden pitää osua lankulle. Ei ole varaa epäonnistua. Tarvitsemme kaikki kannattavat investointihankkeet Suomeen. Erinomaisen hallitusohjelmamme reformit työmarkkinoihin liittyen sekä kannustavat elementit sosiaaliturvareformissa toivon mukaan tukevat talouskasvua tulevina vuosina.” 

”Suomi tarvitsee ja ansaitsee kokonaisvaltaisen ryhtiliikkeen. Kun taloudelliset kannustimet ovat kunnossa, ihminen oppii, yrittää, menestyy, jakaa hyvinvointia ympärilleen. Näitä kasvun välttämättömiä edellytyksiä pyrin edistämään, jotta Suomen parhaat päivät olisivat vasta edessäpäin.”

Lisätietoja:
Valtiovarainministerin erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 0295 530 514, jussi.lindgren(at)gov.fi

Talouspolitiikka Verotus