Valtiovarainministeriö selvitti työllisyyttä kasvattavia uudistuksia
Valtiovarainministeriön virkamiesmuistio esittelee uudistuksia, joilla voitaisiin sekä kasvattaa työllisyyttä että vahvistaa julkista taloutta.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmassa työllisyysasteen nousu on hallitusohjelman tulopohjan keskeisin yksittäinen elementti. Hallitusohjelman tavoitteena on päättää toimista, jotka kasvattavat työllisten lukumäärää 60 000 henkilöllä normaalissa suhdannetilanteessa. Hallituksen 2.6.2020 tekemän kannanoton mukaan hallitus asettaa budjettiriihessä uuden työllisyystavoitteen, joka on suurempi kuin nykyinen 60 000 henkilön tavoite.
Työllisyystoimien valmistelun osana valtiovarainministeriö julkaisi 14. elokuuta työllisyystoimia käsittelevän virkamiesmuistion. Siinä esitellään rakenteellisia uudistuksia, joilla voitaisiin kasvattaa työllisyyttä julkista taloutta vahvistavalla tavalla. Muistion tavoitteena on hahmottaa hallituksen tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavien työllisyystoimien mittaluokkaa ja antaa vaihtoehtoja toimiksi.
Uudistusten tarkempi työllisyysvaikutus riippuu toteutuksen yksityiskohdista. Osa rakenteellisten muutosten toimeenpanosta vie enemmän aikaa, ja siksi osa työllisyysvaikutuksista näkyy vasta kuluvaa vaalikautta pidemmällä aikavälillä.
Työllisyyden kasvu vaatii laajan joukon uudistuksia
Työllisyyden merkittävä kasvu vaatii laajan joukon kunnianhimoisia toisiaan tukevia uudistuksia. Suomessa työllisyyden kasvattamisessa on paljon potentiaalia, etenkin jos tilannetta verrataan muihin Pohjoismaihin. Valtiovarainministeriö esittelee työllisyyspaketissaan ilmiöitä ja toimia, joiden arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 60 000 henkilöllä.
Valtiovarainministeriön työllisyyspaketti koostuu kolmesta ilmiökokonaisuudesta. Uudistukset koskevat
- ikääntyneitä
- palveluita ja työttömyysetuuksia
- opintoetuuksia.
Ikääntyneitä koskevassa kokonaisuudessa esitetään Ruotsin mallin tapaista uudistusta, jossa luovutaan ikääntyneitä koskevista varhaisista työelämästä poistumisen väylistä. Tätä muutosta voitaisiin tukea työkykyä vahvistavilla toimenpiteillä. Keskeistä on käsitellä ikääntyneiden ratkaisua kokonaisuutena, jossa parhaaseen tulokseen päästään tekemällä yhtäaikaisia, samansuuntaisesti vaikuttavia ratkaisuja.
Palveluiden ja työttömyysetuuksien kokonaisuudessa uudistettaisiin muun muassa työttömyysturvan työssäoloehto yksinkertaisemmaksi ja automaattiseksi tulorekisteriä hyödyntäen siten, että työttömyysturvan enimmäiskesto kasvaisi työssäolon pituuden mukaan. Samalla uudistettaisiin työttömien palvelujärjestelmää panostamalla henkilökohtaisiin palveluihin, kuten säännöllisiin haastatteluihin.
Vuoden 2020 koronakriisillä on ollut merkittäviä vaikutuksia talouteen ja työmarkkinoihin. Lyhyellä aikavälillä talouden ja työllisyyden näkökulmasta merkittävintä on se, kuinka pandemia saadaan pysyvästi hallintaan Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Työmarkkinoiden tehokkuutta lisäävät toimet voivat kuitenkin nopeuttaa työmarkkinoiden palautumista kriisin jälkeen.
Lisätietoja:
Johtava erityisasiantuntija Olli Kärkkäinen, puh. 02955 30545, olli.karkkainen(at)vm.fi
Erityisasiantuntija Jukka Mattila, puh. 02955 30409, jukka.mattila(at)vm.fi