Valtiovarainministeri Purra arviointineuvoston raportista: Suomi tarvitsee asennemuutoksen

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi tuoreimman vuosittaisen arvionsa hallituksen talouspolitiikan linjasta ja julkisen talouden kestävyydestä. Valtiovarainministeri Riikka Purra kokee keskustelun maan taloudesta hyödyllisenä.

"Julkisen taloutemme haasteet ovat sen verran suuria, että Suomi tarvitsee kaikkien taloutta ymmärtävien hyviä ajatuksia siitä, miten saamme maamme jälleen taloudellisen kasvun uralle. Talouspolitiikan vaikeusaste on merkittävästi noussut vaalikauden edetessä ja heikon suhdanteen pitkittyessä. Kun taloudessa vaikeudet lisääntyvät, vaikeutuu yleensä myös politiikka."

Haasteet kasvaneet

Valtiovarainministeri Purran mukaan kevään 2023 hallitusneuvotteluiden tilannekuvaan verrattuna talouspolitiikan haasteet ovat kasvaneet. 

"Suhdanne on ollut odotuksia heikompi, ja taantuma on pitkittynyt. Vasta viime vuoden loppupuolella olemme ponnistaneet taloudelliseen kasvuun. Julkinen velkasuhde ylitti jo viime kesänä 80 prosentin rajapyykin, ja olemme nyt suunnilleen EU:n keskitasoa velkasuhteemme osalta." 

"Hallituksen päättämät sopeutustoimet, mukaan lukien lisäsopeutustoimet, näyttäisivät kuitenkin juuri ja juuri riittävän siihen, että velkasuhde vakautuu vuoteen 2027 mennessä. Kuten olen todennut aiemminkin eri yhteyksissä, olemme valmiit tekemään lisää menoleikkauksia, jos hallituksen tärkein finanssipoliittinen tavoite eli velkasuhteen vakauttamistavoite karkaa. Verojen kiristämisen tie on kuljettu loppuun." 

"Suomen kansantalouden nousua avittaa osaltaan EKP:n keventävä rahapolitiikka. Korkojen lasku auttaa, vaikka korkotaso on edelleen korkea kotimaiseen inflaatioon nähden. EMU-työryhmä varoitti jo 1990-luvulla siitä, että yksi rahapolitiikka ja yksi valuutta sopivat huonosti niin erilaisille jäsenmaille. Nyt elämme näitä haasteita todeksi. On siis sopeuduttava olosuhteisiin, jotka paikoin tukehduttavat."

Soteratkaisu on ongelmallinen

"Kuten tiedämme, hyvinvointialueet aloittivat vuonna 2023 raskaasti alijäämäisinä", kertoo Purra.

"Hyvinvointialueiden rahoituslain nojalla jouduimme budjetoimaan kuluvalle vuodelle lähes 1,5 miljardia euroa alueiden rahoituksen jälkikäteistarkistukseen. Ensi vuonna jälkikäteistarkistus on pienempi, vaikka alijäämät viime vuonna olivat vielä suuria, sillä jälkikäteistarkistuksessa otetaan huomioon alueille jo lisätty, aiempi rahoitus. Tämän vuoden osalta alustavat arviot näyttäisivät reipasta ylijäämää alueilla. Tämä on toivottavaa, vaikka kyse onkin alueiden omista talousarvioista ja -suunnitelmista." 

"Arviointineuvosto suosittelee hallitusta harkitsemaan lisäjoustoja hyvinvointialueiden alijäämien kattamisvelvollisuuden osalta. Tähän meillä valitettavasti ei ole paljolti varaa – antaisimme väärän signaalin alueille. Valtiontalouden kehyksissä ei ole myöskään tilaa uusille yllätyksille, ja toisaalta olen varma siitä, että tuottavuustoimia voidaan vielä lisätä alueilla. Suomessa on investoitu paljon seiniin, ja uusia sairaaloita on rakennettu. Alueiden pitää leikata sellaisia menoja, jotka eivät ole välttämättömiä. Jos on varaa suuriin aluevaltuustorahoihin, kokouspalkkioihin, päällekkäisiin rakenteisiin, leikattavaa vielä löytyy. Joka tapauksessa tulevaisuuden sotealueilla toimintaa pitää ajatella monin paikoin uusiksi."

Menoja on priorisoitava

Purran mielestä arviointineuvoston raportissa arvioidaan ansiokkaasti hallituksen finanssipolitiikkaa. 

"Ensimmäinen huomioni on, että neuvoston arvion mukaan hallituksen päätös kiristää yleistä arvonlisäverokantaa oli kohtuullisen onnistunut. Tämän veronkiristyksen tulonjakovaikutukset ovat neuvoston mukaan maltilliset. Vero on helppo kerätä ja hallinnoida. Toki arvonlisäverotus efektiivisesti kohdistuu viime kädessä työhön. Hallitus on kuitenkin samalla keventänyt työn verotusta työtulovähennyksin. En itse tietenkään haluaisi lähtökohtaisesti kiristää oikeastaan mitään veroja, mutta julkisen talouden tilanne on erittäin haastava." 
 
"On selvää jo nyt, että väestön ikääntyminen, kasvava sote-palvelutarve ja lisääntyvät tarpeet puolustussektorilla ja muussa varautumisessa aiheuttavat jatkossakin tarvetta menojen priorisoinnille. Hallituksen päätöksin kokonaisveroaste ei nouse edelliseen hallitukseen nähden. Kokonaisveroaste vakiintuu noin 42 prosentin tasolle. Finanssipolitiikan viritys kuluvalle vuodelle on melko lailla neutraali. Tämä viritys sopii mielestäni nykyiseen suhdannesyklin vaiheeseen, jossa Suomi ponnistaa orastavaan taloudelliseen kasvuun. Aina voimme tietysti spekuloida sopeutustoimien optimaalisesta suhdannepoliittisesta ajoituksesta, mutta realismia on, että näitä sopeutustoimia pitää tehdä heti, suhdanteesta riippumatta. Ei hallituksella ole varaa odottaa." 

Maahanmuuttoa ei voi lähestyä ainoastaan talouden näkökulmasta

Neuvosto arvioi maahanmuuton tukevan tuottavuuden kasvua. Purran mukaan kaikki maahanmuutto ei kuitenkaan vahvista julkista taloutta. 

"Pelkkä maahanmuuttajien työllisyysaste ei kerro juuri mitään vaikutuksesta julkiseen talouteen. Meidän tulee huomioida maahanmuuton tuottoja ja kuluja julkisen taloudenpidon näkökulmasta. On huomioitava tehdyt työtunnit ja tuotettu arvonlisä, maksetut veroeurot. Valtiovarainministeriön riippumattomissa talousennusteissa maahanmuuton osalta tehdään numeerisia oletuksia työllisyysasteen ja tuottavuuden osalta. Aika näyttää, osuvatko ennusteet kohdalleen. Esimerkiksi vuonna 2018 pääkaupunkiseudun kaikista maksetuista toimeentulotuista noin 40 prosenttia meni maahanmuuttajille."

"Yhteiskunnan eri sektoreilla on erilaisia intressejä maahanmuuton suhteen. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan näkökulmasta työvoiman tarjonnan lisääminen on lähtökohtaisesti kannattavaa – siksi elinkeinoelämä sitä kannattaakin – ja usein kritiikittä. Maahanmuuttajien integraation epäonnistumisen kustannukset maksaa kuitenkin veronmaksaja lisäveroilla ja turvallisuusvajeella. Ruotsin ja Euroopan kehitys osoittaa tästä vaarallisia esimerkkejä. Maahanmuuttoa ei voi lähestyä ainoastaan talouden näkökulmasta. Toisaalta kun sitä lähestytään talouden näkökulmasta, se pitäisi tehdä kokonaisuus huomioiden eikä sopivia muuttujia valikoiden."

Suomi tarvitsee asennemuutoksen

"Hallitus kokoontuu huhtikuussa puoliväliriiheen arvioimaan tavoitteidemme saavuttamista myös talouspolitiikan osalta", kertoo Purra. 

"Perusteellisen tilannekuva-arvion jälkeen arvioimme tarpeet ja keinot uusille toimenpiteille. Tarvitsemme kasvua ja kasvupolitiikkaa – monia erilaisia näkökulmia ja aihioita on nostettu niin omalta suunnaltani kuin erilaisista asiantuntijatyöryhmistä, etujärjestöistä ja oppositiosta."

"Myös EU-taso on oleellinen. Normeja ja sääntelyä on aivan liikaa, ja uusi komissio näyttäisi tunkevan myös entistä voimakkaammin vaikkapa digialustojen sääntelyyn. Kasvun mentaliteetti puuttuu Euroopassa. USA:ssa satsataan satoja miljardeja tekoälyyn, puhutaan miehitetyistä avaruuslennoista Marsiin. Ero Eurooppaan on masentava. Tarvitsemme läpitunkevan asennemuutoksen."

"Finanssipolitiikassa hallitus pitää kiinni siitä, että velkasuhteen kasvu taitetaan. Selvää on kuitenkin jo nyt, että seuraavakin hallitus joutuu jatkamaan valtion menojen leikkaamista samassa mittaluokassa kuin tämäkin hallitus. Helppoja ratkaisuja ei siis ole luvassa – itse asiassa työ vaikeutuu kierros kierrokselta. Tämän soisi tulevan ymmärretyksi myös politiikan puolella."

Lisätietoja:
Valtiovarainministerin erityisavustaja Jussi Lindgren, puh. 02955 30514, jussi.lindgren(at)gov.fi