EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö Marketta Henriksson:
Suomi liiallisen alijäämän menettelyssä monella tavalla uuden edessä
Suomi ei ole ensimmäistä kertaa liiallisen alijäämän menettelyssä, mutta tilanne on monella tapaa hyvin erilainen kuin viime vuosikymmenen alussa. EU arvioi ensimmäistä kertaa kesäkuun alussa, onko Suomi ryhtynyt niin sanottuihin tuloksellisiin toimiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi samalla kun menettelylle on annettu rooli myös uudessa kansallisessa finanssipoliittisessa kehikossa.
Suomi joutui tammikuussa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn (EDP). Tänään se on raportoinut EU:lle toimista, joita se on tehnyt neuvoston tammikuisen suositukseen vastaamiseksi korjatakseen liiallisen alijäämän.
Neuvoston suosituksen noudattamista eli tuloksellisiin toimiin ryhtymistä arvioidaan vertaamalla nettomenojen ennustettua kehitystä neuvoston suosituksen korjaavaan nettomenopolkuun. Nettomenojen korjaavaa nettomenopolkua nopeampi kasvu kirjataan korjaavalle valvontatilille positiivisena ja hitaampi negatiivisena saldona. Puolustuspoikkeuslauseke, toisin sanoen puolustusmenojen kasvu verrattuna vuoteen 2021, huomioidaan niin sanotulla laajennetulla korjaavalla valvontatilillä.
Lopullinen arvio kustakin vuodesta tehdään toteumatietojen perusteella. Lähtökohtaisesti vain toteumatietoihin perustuvat poikkeamat voivat johtaa menettelyn eskalointiin. Se voisi pahimmillaan merkitä jopa sakkoja.
Korjaava nettomenopolku sallii Suomen nettomenojen kasvaa korkeintaan 1,3 prosenttia tänä vuonna, 1,5 prosenttia vuonna 2027 ja 1,8 prosenttia vuonna 2028, jolloin liiallinen alijäämä tulisi olla korjattu. Luvut ovat tiukempia kuin Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelmassa, jonka neuvosto hyväksyi tammikuussa 2025.
Korjaavan nettomenopolun noudattamista arvioitaessa on hyvä huomata, että Suomen vuoden 2025 julkisten menojen negatiivisesta kasvusta seuraava negatiivinen saldo tulee huomioiduksi vuosina 2026–2028, ja että puolustusmenojen kasvu saavuttaa puolustuspoikkeuslausekkeen salliman maksimin, 1,5 prosenttiyksikköä, tänä vuonna.
Suomen edessä todennäköisesti pitkä EDP
Ensimmäinen EDP vuonna 2010 jäi lyhyeksi, koska talousluvut paranivat vastoin odotuksia. Tällä kertaa menettely näyttää pidemmältä ja vaikeammalta.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomi noudattaa neuvoston hyväksymää korjaavaa nettomenopolkua vuonna 2026, kun puolustuspoikkeuslauseke otetaan huomioon. Suomi olisi näin ollen ryhtynyt tuloksellisiin toimiin liiallisen alijäämän korjaamiseksi. Komission arvio tuloksellisista toimista julkaistaan kesäkuun alussa, ja on odotettavissa, että liiallisen alijäämän menettely laitetaan tässä kohtaa lepäämään. Seuranta jatkuu puolen vuoden välein. Lopullinen arvio vuodesta 2026 tehdään keväällä 2027 toteumatietojen perusteella.
Sen sijaan valtiovarainministeriön tämänhetkisten laskemien mukaan näyttää siltä, että vuonna 2027 korjaavalta nettomenopolulta poikettaisiin. Poikkeama olisi kuitenkin pieni. Komissio arvioi vuotta 2027 ensimmäistä kertaa syksyllä. Jos poikkeama vahvistuisi toteumatiedoissa, on riskinä, että EU katsoisi, että Suomi ei ole ryhtynyt tuloksellisiin toimiin. Komissio tekee kuitenkin aina kokonaisarvion, jossa tulisi huomioida Lähi-idän kriisin seurauksena muuttunut taloustilanne ja aiemmin arvioitua korkeammaksi kohoava inflaatio.
Puolustuspoikkeuslausekkeen hyödyntämisen vuoksi liiallinen alijäämä korjaantuu korjaavan nettomenopolun antamaa määräaikaa hitaammin. Valtiovarainministeriön kevään ennusteen mukaan nimellinen alijäämä olisi edelleen yli neljä prosenttia vuonna 2028. Jos korjaavaa nettomenopolkua on noudatettu, liiallisen alijäämän korjaamiseen voi kuitenkin saada lisäaikaa.
Korjaavan nettomenopolun noudattaminen vuonna 2028 edellyttää, että myös vuoden 2027 mahdollinen poikkeama korjataan. Tämä tarkoittaisi valtiovarainministeriön arvion mukaan aiemmin arvioitua suurempaa, noin 2,7 miljardin euron sopeutusta vuonna 2028. Todennäköisesti yhden vuoden lisäaika ei kuitenkaan riittäisi, jolloin myös vuonna 2029 ja sen jälkeen tulee tehdä lisää sopeutusta alijäämän laskemiseksi alle 3 prosentin. Tarvittavan sopeutuksen kokoluokkaan liittyy kuitenkin tällä hetkellä suurta epävarmuutta.
Valtioneuvosto antaa toukokuussa uuden kansallisen lainsäädännön mukaisen selonteon
Vuoden alusta voimaan tullut uusi finanssipoliittinen laki edellyttää, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteon Suomen jouduttua liiallisen alijäämän menettelyyn. Selonteko annetaan eduskunnalle toukokuussa. Hallitus seuraa tilannetta ja arvioi tarvetta ryhtyä lisätoimiin tänä syksynä.
Laki talouspolitiikan arviointineuvostosta antaa valtiovarainministeriölle mahdollisuuden pyytää arviointineuvostoa laatimaan arvion siitä, vastaavatko vuotuisessa edistymisraportissa ilmoitetut julkisen talouden toteutumatiedot neuvoston asettamaa nettomenopolkua. Lisäksi arviointineuvostoa voidaan pyytää analysoimaan mahdollisen neuvoston asettamalta nettomenopolulta poikkeamisen syitä sekä laatimaan ei-sitovan erillisen selvityksen liiallisen alijäämän menettelyn tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettujen ja suunniteltujen toimenpiteiden riittävyydestä.
Valtiovarainministeriö on 30. huhtikuuta pyytänyt talouspolitiikan arviointineuvostoa tekemään edellä mainitun arvion, ja jos arviointineuvosto pitää tarpeellisena, edellä mainitun analyysin ja viimeistään syksyn EDP-raportoinnin jälkeen edellä mainitun selvityksen.
Vaikka EDP saatetaan EU:ssa kesällä asettaa lepäämään, keskustelu liiallisen alijäämän korjaamisesta jatkuu kansallisesti. EU:lle Suomi raportoi seuraavan kerran lokakuussa, alustavassa talousarviosuunnitelmassa. Alustavia talousarviosuunnitelmia koskevaan prosessiin liittyy mahdollisuus komission pyytää jäsenvaltiota tekemään uusi budjetti, jos poikkeama vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisesta olisi erityisen vakava.
Finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä asettaa vaalikauden tavoitteen vuodelle 2031 lopullisesti joulukuussa komissiolta marras-joulukuussa saatavan viiteuran pohjalta. Tämän jälkeen voidaan arvioida vaalikauden tavoitteen saavuttamiseksi tarvittava julkisen talouden vahvistamistarve.
Loppuvuodesta on tulossa finanssipoliittisesti kiinnostava.
Marketta Henriksson
EU- ja kansainvälisten asioiden sihteeristön päällikkö