Tapani Piha, Sari Palojoki, Tuula Helander ja Pasi Mustonen: Teknologian avulla voidaan rakentaa hyvinvointia ja kestävää kasvua

Suomi on EU-puheenjohtajakaudellaan halunnut herättää keskustelua ihmisten hyvinvoinnin ja talouskasvun vuorovaikutuksesta. Euroopan unionin neuvosto hyväksyi hyvinvointitaloutta koskevat päätelmät Suomen EU-puheenjohtajakauden toisessa työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa 24.10.2019.

Neuvoston hyvinvointitalouspäätelmien tavoitteena on asettaa ihmiset ja heidän hyvinvointinsa politiikan ja päätöksenteon keskipisteeseen. Ihmisten hyvinvointi ja kestävä talouskasvu ovat toisiaan vahvistavia tavoitteita, eivätkä ne ole ristiriidassa keskenään.

Hyvinvoinnin tärkeää tausta- ja osatekijää terveyttä luodaan usein muualla kuin terveydenhuollossa, esimerkiksi koulutuksen, sosiaalisen tuen ja päivittäisen elämän kautta. Terveydenhuolto kuitenkin ohjaa terveyden edistämistä ja pitää meistä huolta sairastuttuamme. Parempi terveys mahdollistaa opiskelun, työskentelyn ja elämästä nauttimisen, ja sen kokonaisvaikutukset ovat paljon suuremmat kuin sen bruttokansantuotetta kasvattava vaikutus.

Teknologialla on keskeinen rooli niin terveydessä kuin muillakin elämänaloilla. Nopeasti kehittyvä teknologia tekonivelistä ja tekoälyavusteisesta diagnostiikasta terveys- ja liikuntasovelluksiin luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Sähköiset terveystiedot ovat terveyden- ja sairaanhoidon kulmakivi. Digitaaliset tietojärjestelmät ovat ratkaisevassa asemassa integroitujen ja yksilöllisten hoitojen kehittämisessä ja terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintojen lähentymisessä.

Kestävää kasvua ei voi olla ilman terveyttä ja hyvinvointia – mutta ei myöskään ilman digitaalista kehitystä. 

Digiteknologia, robotiikka ja tekoäly ovat uutta hyvinvointiteknologiaa

Terveydenhuolto digitalisoituu aivan kuten monet muutkin yhteiskunnan alueet. Meidän on tartuttava rohkeasti digitalisaation mahdollisuuksiin.

Teknologian nopean kehityksen takia kaikilla on oltava mahdollisuus elinikäiseen digitaalisten taitojen ja osaamisen hankkimiseen, ei pelkästään digitalisaation haasteisiin vastatakseen, vaan myös hyödyntääkseen uusien työmuotojen luomia mahdollisuuksia.

Teknologioiden tulee olla kaikkien saavutettavissa. Useiden tutkimusten mukaan digitaalisten laitteiden käyttö riippuu taidoista ja tiedoista, ei niinkään iästä. Eurooppalaisen ”hopeatalouden” (silver economy) kasvaessa nopeasti on teollisuuden mukautettava teknologiansa ikääntyvien ja heikossa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin. Yhteiskunnan on erityisesti tuettava näiden ryhmien digitaalista lukutaitoa.

Robotit ja tekoäly voivat auttaa ihmisiä elämään terveellisesti, parantumaan sairauksista, toipumaan vammoista ja elämään itsenäisesti kotonaan. Niiden valtavan potentiaalin ja vielä tunnistamattomien ominaisuuksien vuoksi on tärkeää noudattaa EU:n ehdottamia luotettavaa tekoälyä koskevia eettisiä ohjeita.

Tämä innovatiivinen teknologinen kehitys muuttaa keinoja edistää ihmisten hyvinvointia ja tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Se voi lisätä palvelujen kustannustehokkuutta, vaikuttavuutta ja laatua sekä vähentää eriarvoisuutta palveluiden saatavuudessa ja vaikutuksissa.

Digitaalinen yhteiskunta edistää ihmisten hyvinvointia

Olipa teknologia miten kehittynyttä tahansa, se ei yksinään riitä ratkaisuksi. Teknologia on toki osa ratkaisua, mutta se tarvitsee tuekseen vankan oikeudellisen kehyksen, toimivat prosessit, koulutettuja ammattilaisia ja asioista perillä olevia kansalaisia. Toimivien ratkaisujen kehittämiseksi tarvitaan jatkuvaan ja saumattomaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön perustuvia ekosysteemejä, jotka voivat olla paikallisia, mutta myös rajat ylittäviä.

Eurooppa tarvitsee vahvemmat (digitaaliset) sisämarkkinat. Euroopan komissio on ehdottanut eurooppalaisen terveysdata-avaruuden perustamista vauhdittamaan yhteentoimivien digitaalisten infrastruktuurien rakentamista. Terveystietojen rajat ylittävää vaihtoa edistävään työhön perustuva eurooppalainen terveysdata-avaruus mahdollistaisi kansalaisille saumattoman hoidon sekä antaisi valtavan sysäyksen tutkimukselle. Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva aloite, jonka tavoitteena on luoda turvallinen ja yksityisyyden suojaan perustuva yli miljoonan sekvensoidun genomin tietokanta, on osoitus siitä, miten uutta tietoa voidaan saattaa terveydenhuollon ja tutkimuksen käyttöön yli rajojen.

Ihmiskeskeinen hyvinvointitalous ja eettisesti vakaa tietotalous ovat kilpailuetuja Euroopalle.

Tapani Piha, Suomen EU-puheenjohtajuuskauden erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö
Sari Palojoki, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö
Tuula Helander, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö
Pasi Mustonen, erityisasiantuntija (terveysala), Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa