EU:n ehdotus uudeksi juomavesidirektiiviksi korostaa riskinarviointia talousveden laadun varmistamiseksi
EU:n komissio on tehnyt helmikuussa ehdotuksen uudeksi juomavesidirektiiviksi. Sen mukaan talousveden riskiperusteinen laadun seuranta tulisi pakolliseksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että erilaisia käytössä olevia seurantatuloksia käytettäisiin nykyistä paremmin hyväksi arvioitaessa niitä riskejä, jotka voivat vaikuttaa talousveden laatuun. Direktiiviehdotuksen käsittely on nyt alkanut jäsenmaissa ja EU:n toimielimissä, minkä vuoksi valtioneuvosto tiedotti uudesta direktiiviehdotuksesta eduskuntaa 5. huhtikuuta.
Komission tarkoituksena on myös taata uuden juomavesidirektiivin avulla puhtaan veden saatavuus kaikille EU-kansalaisille. Tämä edistäisi maailmanlaajuista kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitetta varmistaa puhtaan veden saanti ja kestävä käyttö sekä jätevesihuolto kaikille vuoteen 2030 mennessä.
Suomessa ehdotetut muutokset edellyttäisivät muutoksia terveydensuojelulakiin, vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annettuun lakiin ja vesihuoltolakiin sekä niiden nojalla annettuihin säädöksiin.
Riskinarviointi koskisi myös kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä
Direktiivissä ehdotetaan päivitettäväksi talousvedestä tutkittavien muuttujien luettelo Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti vastaamaan paremmin tieteen ja teknologian kehitystä. Veden käyttäjille ja erityisesti heikoimmassa asemassa oleville ihmisille olisi myös tiedotettava nykyistä kattavammin talousveden saatavuudesta ja laadusta.
Ehdotus sisältäisi velvoitteita myös kotitalouksien vedenjakelujärjestelmien riskinarvioinnista. Erityisesti arvioitaisiin riskit, jotka liittyvät talousveden kanssa kosketuksiin joutuviin materiaaleihin ja tuotteisiin. Tämä olisi tärkeää erityisesti sairaaloissa, terveydenhuollon toimintayksiköissä, majoitustiloissa ja vankiloissa. Esimerkiksi Legionella-bakteerin määrää ja lyijypitoisuuksia pitäisi seurata säännöllisesti näissä tiloissa. Näin varmistettaisiin, ettei talousveteen päädy epäpuhtauksia rakennustuotteista, materiaaleista tai vedenkäsittelykemikaaleista.
Direktiiviehdotuksen taustalla on muun muassa WHO:n ns. Water Safety Plan -malli, jonka mukaan talousveden laatuun vaikuttavat vaarat tunnistetaan, niihin liittyvät riskit arvioidaan ja riskeille määritellään hallintakeinot koko vedentuotantoketjussa. Vedentuotantoketjuun kuuluvat talousvedeksi valmistettavan raakaveden laatu ja siihen vaikuttavat tekijät, veden otto, veden käsittely sekä sen varastointi ja jakelu vesijohtoverkostossa. Suomessa talousveden laadun valvonta perustuu jo nyt Water Safety Plan -malliin.
Juomavesidirektiivinä tunnetun direktiivin koko nimi on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (COM (2017) 753).
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Rapala Jarkko p. 029 5163315