Valtioneuvoston verkkosivusto uudistuu. Sivustolla saattaa olla toimimattomia linkkejä, tilapäisiä häiriöitä ja puutteita.
Hallitus: määrätietoiset toimet turvaavat kestävän hyvinvoinnin kaikissa elämänvaiheissa vuoteen 2030 mennessä
Hallitus on linjannut pitkän aikavälin toimia, joilla suomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden eriarvoisuus vähenee vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on turvata ihmisille kestävä hyvinvointi kaikissa elämänvaiheissa.
Valtioneuvosto hyväksyi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen periaatepäätöksen 17. kesäkuuta.
Periaatepäätöstä on valmisteltu jo ennen koronavirustilannetta. Koronavirustilanne ja poikkeusolot ovat entisestään korostaneet tarvetta pitkän aikavälin tavoitteelliselle toiminnalle eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hallituksen linjaukset toimista tukevat arkea myös mahdollisissa tulevissa kriiseissä. Ne myös osaltaan auttavat yhteiskuntaa palautumaan arkeen koronavirustilanteen jälkeen.
Hyvinvointiin, terveyteen, turvallisuuteen ja eriarvoisuuteen liittyviin ongelmiin ei ole yksinkertaisia ratkaisuja. Huono-osaisuuteen ja sen syihin on puututtava kaikissa väestö- ja ikäryhmissä. Tarvitaan rahaa, rakenteellisia muutoksia sekä isoja ja pieniä arjen tekoja.
Rakenteelliset muutokset tarkoittavat myös ajattelutavan sekä toiminnan rohkeaa muutosta, mikä ei onnistu ilman eri hallinnonalojen yhteisiä tavoitteita ja yhteistyötä.
Ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi tavoitteena
Periaatepäätöksen tavoitteiden toteutuminen tarkoittaa, että ihmiset voivat mahdollisimman hyvin. He pystyvät opiskelemaan ja tekemään töitä, heillä on hyvä toimintakyky ja he kokevat voivansa vaikuttaa omiin asioihinsa. Jotta tässä onnistutaan, tarvitaan toimia kaikilla hallinnonaloilla. Sen lisäksi tarvitaan myös esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan, yritysten ja tutkimuslaitosten tekemistä.
Eriarvoisuuden vähentämiseen tehtävässä työssä painottuvat ihmisten oma toimijuus ja osallisuus sekä ongelmien ehkäiseminen ennalta.
Ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen ymmärretään laaja-alaisena toimintana. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyvä mielenterveys nähdään osana ihmisen hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä.
Periaatepäätöksessä on neljä painopistettä:
- Kaikille mahdollisuus osallisuuteen
- Hyvät arkiympäristöt
- Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ja palvelut
- Päätöksenteolla vaikuttavuutta
Periaatepäätöksen toteuttamiseksi valmistellaan toimeenpanosuunnitelma. Siinä kuvataan tarvittavat toimet, niiden seuranta ja arviointi, vastuutahot ja aikataulutus vuoteen 2030 saakka. Toimeenpanoa ohjaa ja seuraa ministeriöiden ja eri hallinnonalojen asiantuntijoista koostuva kansanterveyden neuvottelukunta.
Periaatepäätöksessä etsitään ratkaisuja eriarvoisuuteen
Suomi on monilla mittareilla mitattuna yksi maailman hyvinvoivimmista ja turvallisimmista maista. Tästä huolimatta yhteiskunnassamme on edelleen merkkejä eriarvoisuuden kasvusta. Kansanterveyden hyvä kehitys on pysähtynyt, työikäisten masennus on yleistynyt ja suomalaisten elinajanodote on jopa hiukan laskenut.
Huono-osaisuus näyttää myös kasautuvan epätasaisesti ja yhteiskunnassamme on hälyttäviä merkkejä huono-osaisuuden siirtymisestä sukupolvelta toiselle. Myös eri puolilla Suomea asuvien ihmisten hyvinvoinnissa ja terveydessä on merkittäviä eroja.
Lisätietoja:
Johtaja Taru Koivisto, [email protected]
Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen, [email protected]