Jatkuva oppiminen työn murroksessa - Työllisyysrahaston tehtävien kehittämistä tarkasteleva raportti valmistunut
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti joulukuussa 2020 selvityshenkilöt ajalle 1.1.-31.5.2021 tarkastelemaan Työllisyysrahaston tehtävien kehittämistä. Selvityshenkilöiden Tapio Huttulan ja Riikka-Maria Yli-Suomun raportti on nyt valmistunut. Selvityshenkilöt ehdottavat, että Työllisyysrahaston tehtäviä kehitettäisiin tukemaan nykyistä laajemmin aikuisten osaamisen kehittämistä ja työkyvyn ylläpitämistä. Lisäksi selvityshenkilöt ehdottavat aikuiskoulutustuen kohdentumisen edistämistä työelämän muutosten edellyttämällä tavalla.
Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman mukainen työllisyysastetavoite edellyttää, että työuria pidennetään alusta, keskeltä ja lopusta. Muutoksen mahdollisuuksia on tuettava edistämällä osaamista, uusiutumista, uuden teknologian käyttöönottoa ja uusien ideoiden leviämistä. Useimmat ammatit vaativat entistä korkeampaa osaamista. Työelämässä tarvitaan koulutuksen ja jatkuvan oppimisen uudenlaista yhteispeliä.
Selvityshenkilöiden tehtävänä on ollut arvioida miten Työllisyysrahaston nykyiset tehtävät, tukimuodot ja palvelut työnantajille ja yksilöille tukevat jatkuvaa oppimista ja työkyvyn ylläpitämistä työnantajan, yksilön ja yhteiskunnan näkökulmasta.
Tehtävänä on myös ollut arvioida tarvetta ja tapoja muuttaa Työllisyysrahaston tehtäviä siten, että toiminta tukisi nykyistä paremmin jatkuvaa oppimista ja lyhytkestoiseen koulutukseen osallistumista sekä työuran aikana, että irtisanomistilanteissa.
Selvityshenkilöiden työn tueksi asetettiin seurantaryhmä, jonka puheenjohtaja ja sihteeri nimettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä. Lisäksi seurantaryhmässä olivat edustettuna Elinkeinoelämän keskusliitto, KT Kuntatyönantajat, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, STTK, Akava, Työllisyysrahasto, opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Palkansaajien tutkimuslaitos.
Selvitystä varten selvityshenkilöt haastattelivat 86 asiantuntijaa ja johtajaa 44 eri organisaatiosta.
Rahaston toimintaa syytä kirkastaa – etuudet vastaamaan työelämän murrokseen
Näkökulmana raportissa on jatkuva oppiminen ja työkyvyn ylläpitäminen työelämän nopeassa muutoksessa. Raportin mukaan Työllisyysrahaston tehtäviä ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa jatkuvan oppimisen ja työkyvyn ylläpidon näkökulmasta etuuspalveluiden ulkopuolelle. Rahaston toimintaa on kuitenkin syytä kirkastaa ja etuuksia kehittää vastaamaan paremmin työelämän murroksiin.
Selvityshenkilöt esittävät uutta työyhteisöetuutta – mahdollistaisi oppimisen työssä
Raportin mukaan Työllisyysrahaston aikuiskoulutusetuuksissa on kaksi olennaista haastetta. Yksilön omaehtoiseen kouluttautumiseen tarkoitettu aikuiskoulutustuki kasautuu vahvasti koulutuksen kasautumisen myötä. Aikuiskoulutustuki ei tällä hetkellä tavoita monia ryhmiä, jotka hyötyisivät osaamisen kehittämisestä. Toisaalta Työllisyysrahastolla ei ole välineittä tukea nopeita teknologisia murroksia läpikäyviä toimialoja tai työyhteisöissä tapahtuvaa oppimista, vaikka työpaikat ovat olennaisia uuden oppimisen paikkoja. Näihin tarpeisiin selvityshenkilöt esittävät etuusjärjestelmän muutoksia.
Selvityshenkilöiden esittämä uusi työyhteisöetuus olisi tarkoitettu tukemaan työyhteisössä tapahtuvaa yhteistä oppimista ja kehittämistä. Työyhteisöetuus täyttäisi työelämän kehittämisessä olevaa aukkoa ja mahdollistaisi oppimisen suoraan työssä. Näin tavoitettaisiin myös niitä aliedustettuja ryhmiä, joille perinteiset formaalin koulutuksen muodot eivät sovellu.
Selvityshenkilöt esittävät määräaikaista ohjelmamuotoista aikuiskoulutustuen kehittämistä
Toinen selvityshenkilöiden esitys tähtää määräaikaisen ohjelmamuotoisen aikuiskoulutustuen kehittämiseen, jolla vastattaisiin toimialakohtaisesti teknologisten murrostilanteiden aiheuttamiin osaamisen kehittämistarpeisiin sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien erityisiin oppimis- ja tukitarpeisiin.
Ohjelmallisessa aikuiskoulutustuessa tuen saannin kriteerejä ja tuen käyttökohteita voitaisiin muuttaa määräaikaisesti. Eri kohderyhmille, kuten perusasteen varassa oleville, kohdennetuilla ohjelmilla voitaisiin tukea koulutuksessa aliedustettujen ryhmien työllistyvyyttä ja työssä jatkamista.
Lisätietoja:
Juho Orjala, ministeri Pekosen erityisavustaja, p. 0295 163 424