Koronavirus muutti arkea – hyvinvoinnista kannattaa huolehtia

Koronakevät on muuttanut arjen rutiineja. Alkushokin jälkeen osa ihmisistä voi jopa aikaisempaa paremmin. Toisia meistä viruksen mahdollinen uusi aalto ja oma tulevaisuus saattavat pelottaa ja ahdistaa. Arjen hallinta voi olla hankalaa.

Etätyössä ja harrastusrumban hellittäessä monen yöunet ovat pidentyneet, elämä rauhoittunut, lähiluonnossa samoilu on tullut tutuksi ja perhe on kokoontunut yhteisen ruokapöydän ympärille ehkä aiempaa useammin. Koronavirusepidemia on antanut monelle sysäyksen lopettaa tupakointi ja apua tähän on osattu hakea esimerkiksi nettipalvelujen kautta. 

Toisaalta, ystäviä, sukulaisia ja työkavereita on ikävä, viinipullo tyhjenee huomaamatta, lempikuntosali on sulkenut ovensa ja jääkaapin ovi on houkuttelevan lähellä. Lomautukset, irtisanomiset ja kulutuskäyttäytymisen muutokset näkyvät tilipussissa ja mahdollisuuksissa pitää omasta hyvinvoinnista huolta. 

Epidemia ja poikkeusolot ovat kärjistäneet ja lisänneet jo aiemmin tunnistettuja eroja terveydessä ja hyvinvoinnissa. Erot ovat tulleet myös entistä näkyvimmiksi.

Elintavat ja terveydentila voivat lisätä riskiä sairastua koronavirustautiin

Koronavirus on uhka terveydelle. Tietomme koronavirukseen sairastumisen riskitekijöistä ovat vielä puutteellisia. Tiedämme kuitenkin, että elintavat ja terveydentila vaikuttavat sairastavuuteen.
Siksi hyvinvoinnista, toimintakyvystä ja terveydestä huolehtiminen on entistäkin tärkeämpää. 

Esimerkiksi monipuolinen ja riittävästi suojaravintoaineita sisältävä ruokavalio on tärkeä puolustusjärjestelmämme toiminnalle ja vastustuskyvylle bakteereja ja viruksia vastaan. Tupakointi heikentää keuhkojen toimintakykyä ja lisää riskiä sairastua vakavaan koronavirustautiin. Tupakoinnin lopettamisen hyödyt näkyvät nopeasti, muun muassa vastustuskyvyn parantumisena.

Hyvä hengitysterveys ja yleiskunto vaikuttavat sairastavuuteen ja siitä toipumiseen. Riittävä liikunta vaikuttaa kiistatta myönteisesti hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon. Lisäksi riittävä liikunta ja terveellinen ravitsemus voivat ehkäistä kakkostyypin diabetesta ja alentaa verenpainetta. Lisäksi ne auttavat painonhallinnassa. 

Tutkimukset viittaavat siihen, että monet tarttumattomat taudit, kuten verenpainetauti ja muut sydän- ja verisuonisairaudet sekä kakkostyypin diabetes näyttävät lisäävän riskiä saada Covid-19 taudin vakavampia muotoja. Tehohoidossa olevista potilaista valtaosa on ylipainoisia ja lihavia.

Uudet toimintatavat ovat tulleet toivottavasti jäädäkseen

Elämme epävarmuudessa. Emme tiedä iskeekö koronaviruksen toinen aalto myöhemmin. Emme tiedä sitäkään, miten onnistumme palaamaan ns. normaaliin elämään. Terveydestä ja hyvinvoinnista kannattaa juuri siksi pitää huolta. On tärkeää tukea myös muita tekemään niin. 

Koronakevät on lisännyt ihmisten halua auttaa naapureita ja kanssaihmisiä joko itse tai järjestöjen tekemän työn kautta. Myönteistä on, että moni on löytänyt uudenlaista yhteisöllisyyttä ja uusia toimintatapoja, kuten etäjumpat ja -konsertit tai vaikkapa ikkunateatteri. Toivottavasti nämä jäävät pysyvästi arkeen, ja tuottavat iloa jatkossakin. Tarvitsemme monenlaisia toimintatapoja naapuriavusta etäjoogaan ja virtuaalisista ruokailuryhmistä piha- ja parvekekonsertteihin. Ketään ei saisi jättää yksin. 

Myönteistä on myös se, että moni kunta, yritys ja järjestö on kehittänyt uusia tapoja toimia ja helpottaa ihmisten arkea. Myös esimerkiksi digitalisaatio on kehittynyt poikkeusoloissa kuin vahingossa. 

Järjestöt ansaitsevat kiitoksen siitä, että ne ovat osallistuneet aktiivisesti koronavirustilanteessa sekä haittojen ja eriarvoistumisen ennalta ehkäisyyn että esiin tulleiden ongelmien hoitoon. 

Sirpa Sarlio
neuvotteleva virkamies
sosiaali- ja terveysministeriö