STM ja THL tiedottavat
Koronavirustartuntojen ja sairaalapotilaiden määrä on kasvanut – valtaosa rokottamattomia

Suomessa rokotusten kohdeväestöstä, eli 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista, 84 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, ja 72 prosenttia kaksi rokoteannosta 6.10. mennessä. Nykyisen arvion mukaan 80 prosentin rokotuskattavuus on mahdollista saavuttaa lokakuun loppuun mennessä, mikäli rokotuskattavuuden nousu ei hidastu.

Kaikissa yli 60-vuotiaiden ikäryhmissä jo yli 87 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta. 50–59-vuotiaista kaksi annosta on saanut 83 prosenttia ja 40–49-vuotiaista 76 prosenttia. Viimeisen viikon aikana ensimmäisen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut eniten 12–15-vuotiaiden ikäryhmässä (1 prosenttiyksikön, 68 prosentista 69 prosenttiin). Toisen annoksen kattavuus on viikon aikana kasvanut eniten 12–15- ja 16–19-vuotiaiden ikäryhmissä (8 prosenttiyksikköä kummassakin, ollen nyt 12–15-vuotiailla 15 prosenttia ja 16–19-vuotiailla 47 prosenttia). 

Viimeksi kuluneen kahden viikon aikana rokottamattomat 12−79-vuotiaat ovat joutuneet koronavirustartunnan vuoksi sairaalahoitoon 14 kertaa useammin kuin saman ikäryhmän kaksi kertaa rokotetut. Sairaalahoidon kuormitus on kasvussa useissa sairaanhoitopiireissä.

Tärkeintä on kaikin keinoin edistää mahdollisimman korkeaa rokotekattavuutta ja terveysturvallisia toimintatapoja alueellisella ja paikallisella tasolla. Alueellinen ja paikallinen epidemiatilanne voi lisäksi edellyttää, että laaja-alaista informaatio-ohjausta annetaan ja rajoituspäätöksiä tehdään kuntakohtaisesti tai yksittäistä kuntaa laajemmalla alueella.  

Syyskuussa sairaalahoitoon joutuneista 74 prosenttia rokottamattomia

Uusien sairaalahoitoon tulleiden koronaviruspotilaiden viikoittainen määrä on erikoissairaanhoidossa vaihdellut viimeisen kuuden viikon aikana 60 ja 81:n välillä. Viime viikolla erikoissairaanhoidon vuodeosastoille tuli yhteensä 69 uutta koronaviruspotilasta ja tehohoitoon 22 uutta potilasta. Viikon 39 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 105 koronaviruspotilasta, joista 72 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 33 teho-osastoilla. Viikkoa aikaisemmin vastaavat luvut olivat erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla 56 ja teho-osastoilla 25 potilasta. 

Sairaalahoitoon joutumisen riski on ollut suurin 50−79-vuotiailla, rokottamattomilla henkilöillä, ja 18-kertainen ikäryhmän kaksi kertaa rokotettuihin nähden. Syyskuun aikana sairaalahoitoon joutuneista 74 prosenttia on ollut rokottamattomia. Vakavien tapausten estäminen ja sairaalahoidon tarpeen kääntyminen laskuun edellyttäisi sekä rokotuskattavuuden kasvua että tapausmäärien selvää vähenemistä.

Koronavirustartuntojen määrä kääntynyt kasvuun

Uusien koronavirustartuntojen määrä on kääntynyt huolestuttavaan kasvuun ja painottuu rokottamattomaan väestöön. Kahden viimeksi kuluneen viikon aikana (20.9.–3.10.) uusia tartuntoja ilmaantui 123 sataatuhatta asukasta kohden, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin edeltävien kahden viikon aikana, jolloin tartuntoja ilmaantui 107 sataatuhatta asukasta kohden. Viikoittainen uusien koronatapausten määrä on kasvanut yli 800 tapauksella edellisviikkoon nähden: viikolla 39 uusia tapauksia todettiin yhteensä 3 826, kun edellisellä viikolla tartuntoja todettiin 3 008. Tautiin liittyviä kuolemia oli 6.10. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 089.  

Muuttuneen ohjeistuksen takia testimäärät ovat edelleen vähentyneet, ja viikolla 39 testejä tehtiin noin 10 prosenttia vähemmän edellisviikkoon nähden. Vähentyneet testausmäärät ja testauksen tarkempi kohdentaminen näkyvät positiivisten näytteiden osuuden nousuna. Viime viikolla testatuista näytteistä 4,9 prosenttia oli positiivisia. Osuus on kasvanut verrattuna edelliseen viikkoon, jolloin se oli 3,5 prosenttia. Positiivisten testitulosten osuuden selvä nousu tarkoittaa sitä, että väestössä on raportoitua enemmän tautitapauksia.

Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurantaraportti julkaistaan Hybridistrategian seurantaraportit –verkkosivuilla torstai-iltapäivisin.

• Hybridistrategian seurantaraportit (THL) 
• Covid-19-rokotusten edistyminen (THL)
• Tilannekatsaus koronaviruksesta (THL)
• Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL) 
• Koronavirus lukuina (HUS) 
• Toimintasuunnitelma COVID-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseksi 2021–22 (STM:n julkaisuja 2021:30) 
• Koronaepidemian vaikutukset hyvinvointiin, palveluihin ja talouteen (THL) 

Lisätietoja:

Mia Kontio, johtava asiantuntija, THL, [email protected]
Pasi Pohjola, johtaja, STM, [email protected]
Mika Salminen, johtaja, THL, [email protected]
Otto Helve, ylilääkäri, THL, [email protected]