Mielenterveys rakentuu arjessa – jokainen päivä on mielenterveyspäivä

Hyvän mielenterveyden merkitys on korostunut korona-aikana. Olemme joutuneet mukautumaan uusiin tilanteisiin ja selviytymään välillä pitkiäkin aikoja ilman työyhteisön tai koulukavereiden tarjoamaa sosiaalista tukea. Eri-ikäisiin läheisiinkin on voinut joutua pitämään etäisyyttä.

Tässä ajassa on toisaalta korostunut lähiyhteisöjen merkitys. Naapuruston apu vaikkapa lapsen hoidossa, päivittäisten ostosten hoitamisessa tai nurmikon leikkuussa ovat nousseet aikaisempaa tärkeämpään asemaan. Yksin pärjäämisen sijaan yhteisöllisyys on nähty merkittävänä voimavarana, joka auttaa selviytymään vaikeistakin ajoista.

Mielenterveys ei ole muuttumaton ominaisuus, vaan mielenterveyttä voidaan vahvistaa monella eri tavalla. Mielenterveyden edistäminen on toimintaa, jonka tavoitteena on mielenterveyttä vahvista-vien ja suojaavien tekijöiden lisääminen. Mielenterveyden edistämisellä voi olla myös mielenterveyden häiriöitä ehkäisevä vaikutus. 

Mielenterveyttä voi edistää niin yksilöiden, yhteisön kuin rakenteiden tasolla. Yksilötasolla voidaan esimerkiksi tukea itsetunnon, itsetuntemuksen tai ongelmanratkaisukyvyn vahvistamista. Päiväkodissa opetellaan vuorovaikutustaitoja ja työpaikoilla opitaan huolehtimaan työn tauottamisesta ja työkuormituksesta palautumisesta. Yhteisötasolla voidaan esimerkiksi vahvistaa sosiaalista tukea ja osallisuutta. Tämä voi tarkoittaa kiusaamisen vastaista työtä kouluissa tai työelämään osallistumisen mahdollistamista kaikille työikäisille. Rakenteiden tasolla voidaan mielenterveyttä edistää turvaamalla riittävä taloudellinen toimeentulo tai tekemällä yhteiskunnallisia päätöksiä, jotka vähentävät syrjintää ja epätasa-arvoa.

Sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään kaikilla osastoilla työtä mielenterveyden edistämiseksi. Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, terveelliset ja turvalliset työolosuhteet, työn ja muun elämän sovittaminen yhteen, tasa-arvoisten mahdollisuuksien varmistaminen niin miehille kuin naisille, turvalliset kasvuolosuhteet lapsille ja nuorille sekä toimeentulon turvaavat eläkkeet ja etuudet ovat kaikki tekijöitä, jotka edistävät mielenterveyttä. 

Mielenterveyteen vaikuttavia päätöksiä tehdään myös muissa ministeriöissä. Meidän hyvinvointiimme vaikuttavat myös viihtyisä asuinympäristö, mahdollisuus nauttia taiteesta ja kulttuurista, kirjasto-palvelujen saatavuus tai vaikkapa liikuntapaikkojen läheisyys.

Mielenterveystyötä Suomessa ohjaa kansallinen mielenterveysstrategia. Mielenterveystyö ei ole vain mielenterveyspalvelujen tarjoamista, vaan kokonaisvaltaista mielenterveyden huomioimista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa eri toimialoilla ja tasoilla.

Maailman mielenterveyspäivänä näytetään vihreää valoa yhdenvertaisuudelle. Suomessa kampanjan pääviesti on tänä vuonna ”Jokaisen nuoren mieli on arvokas”. Kansallisen mielenterveysstrategian yksi painopiste on Lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa. Sillä ei tarkoiteta palveluja, vaan kasvuolosuhteita ja edellytyksiä turvalliselle elämälle perheissä ja muissa kasvuympäristöissä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia sekä aineellisia edellytyksiä hyvään elämään.

Tällä hallituskaudella olemme käynnistäneet toimet, jotka vahvistavat mielenterveysosaamista ja ongelmia ennaltaehkäisevää tukea kunnissa ja työpaikoilla, ehkäisevät itsemurhia ja kehittävät työelämään kuntouttavia mielenterveyspalveluja. Työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön on kehitetty mielenterveyden tuen työkalupakki ja työterveysyhteistyöhön rakentuu mielenterveyden tuen malli. Edellisellä hallituskaudella aloitettua Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman työtä lasten, nuorten ja perheiden varhaiseksi tukemiseksi ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi jatketaan. 

Myös hoidon ja palvelujen saatavuutta parannetaan. Hoitotakuuta perusterveydenhuollossa tiukennetaan niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Tällä hetkellä määräaika on kolme kuukautta. 

Hoitotakuu koskee sekä psyykkistä että somaattista hoitoa. Tämä on tärkeää, sillä psyykkiset ja fyysiset sairaudet koskevat samoja ihmisiä ja niitä sairastetaan samanaikaisesti. Psyykkisten vaivojen hoito ja ihmisen hoito kokonaisuutena toteutuvat, kun niitä hoidetaan siinä perusterveydenhuollossa, jonne ihminen hakeutuu vaivojensa vuoksi. On ensiarvoisen tärkeää, että ihminen saa kaikkiin vaivoihinsa tarvitsemansa hoidon.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa kohennetaan kaiken ikäisten ihmisten var-haista mielenterveyden oireiden ja häiriöiden hoitoa. Suomen kestävän kasvun ohjelman suunnitelmassa parannetaan mielenterveys- ja päihdehoitoon, -kuntoutukseen ja -palveluihin pääsyä, laajennetaan työelämään kuntouttavia mielenterveyspalvelujen kattavuutta ja tuetaan työikäisten mielenterveyttä erityisesti koronan aiheuttamat haasteet huomioiden.

Sunnuntaina 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää. Hyvä mielenterveys rakentuu arkiympäristöissä. Mielenterveyden edistäminen on mielenterveystyötä parhaimmillaan. Siksi jokainen päivä on mielenterveyspäivä.

Hanna Sarkkinen
sosiaali- ja terveysministeri

Krista Kiuru
perhe- ja peruspalveluministeri

Tutustu hallitusohjelman mukaiseen kansalliseen mielenterveysstrategiaan ja työelämän mielenterveysohjelmaan.