Ministeri Rehula: Sotessa seuraavalle rastille – keskeiset tavoitteet ennallaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset julkistettiin keskiviikkona 29.6. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula muistuttaa, että keskeiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa ovat pysyneet jo pitkään samoina. Sosiaali- ja terveydenhuoltomme kustannusten kasvu on saatava taittumaan, ja ammattilaisia pitää saada ympäri maan sinne, jossa heitä tarvitaan. Palvelujen saatavuuden ja terveyden eriarvoistumisen kehitys pitää katkaista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja maakuntien perustamisen alustavat lakiluonnokset julkistettiin keskiviikkona 29.6. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula muistuttaa, että keskeiset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksessa ovat pysyneet jo pitkään samoina. Sosiaali- ja terveydenhuoltomme kustannusten kasvu on saatava taittumaan, ja ammattilaisia pitää saada ympäri maan sinne, jossa heitä tarvitaan. Palvelujen saatavuuden ja terveyden eriarvoistumisen kehitys pitää katkaista.

- Käsissämme on lakikokonaisuus, joka antaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen rakenteille uudet perustat ja uudistaa järjestelmän tälle vuosituhannelle. Samalla se antaa riittävästi liikkumavaraa siihen, että eri alueilla asiat voidaan tehdä siten, miten se paikallisesti on järkevintä, Rehula sanoo.

- Olemme päässeet seuraavalle rastille. Maali on kartalla selkeä. Välillä olemme olleet upottavallakin suolla, mutta eteenpäin on päästy ja päästään myös jatkossa, Rehula kuvaa prosessia.

Palveluketjut sujuviksi

Muutoksen ytimessä on sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio eli yhteensovittaminen, jonka tavoitteena ovat sujuvat palveluketjut ja raja-aitojen madaltaminen niin sosiaali- ja terveydenhuollossa kuin perus- ja erikoistason palveluissa.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamista ei ole kansallisella tasolla tehty tässä laajuudessa missään päin maailmaa, joten uudistus herättää kansainvälistä kiinnostusta erityisesti tästä näkökulmasta, Rehula toteaa.

Toinen kivijalka on sote-järjestäjien vahvistaminen, mikä toteutetaan siirtämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kunnilta maakunnille.

- Kun erilaisia sote-organisaatioita on nykyisen lähes 200 sijaan jatkossa 18, tehokkuutta, selkeyttä ja kykyä sovittaa yhteen erilaisia asioita saadaan huomattavasti lisää. Yhteistyötä tehdään myös maakuntien välillä niissä asioissa, joissa se on tarpeen.

Ministeri Rehulan mukaan lähivuosina sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmäämme kohdistuu koveneva paine, jota helpotetaan laittamalla sote-järjestämisen perustat kuntoon.

- Vastuun siirtäminen yhdelle toimijalle niin järjestämisessä kuin rahoituksen ohjaamisessa mahdollistaa paremman johtamisen ja resurssien hallitun käytön, Rehula kertaa.

- Tulevaisuudessa myös terveyden edistämisellä on nykyistä suurempi rooli toimintatapoja ja rahoitusta myöten.

Valinnanvapauteen suomalainen malli

Uutena elementtinä verrattuna aikaisempien vaalikausien sote-valmisteluun on asiakkaan laajan valinnanvapauden ulottaminen perustason palveluihin ja soveltuvin osin erityistason palveluihin. Valinnanvapauden jatkovalmistelu pykäliksi sai nyt selkeät linjaukset.

- Valinnanvapauteen luodaan uniikki, suomalainen malli, joka sopii meidän järjestelmäämme, ja jossa kustannukset eivät pääse karkaamaan. Osa mallia tulee olemaan toimiva asiakas- ja palveluohjaus, ministeri Rehula sanoo.

Suomalaisessa mallissa valinnanvapauden toteuttamisen päälinjat ovat 1) perustason palveluissa väestövastuulla toimiva sosiaali- ja terveyskeskus, 2) suppeamman palveluvalikoiman väestövastuulla toimiva omatiimi tai sote-asema, jolta saa vain tietyt perustason palvelut, 3) palveluseteli sekä 4) henkilökohtainen budjetointi, joka antaa uusia mahdollisuuksia koota erilaisia palvelukokonaisuuksia valinnanvapauden piiriin ja samalla vahvistaa käyttäjän osallistumismahdollisuuksia ja saada integroituja palveluita.

- Hallituksen ehtona on, että valmisteltavan valinnanvapausmallin pitää tarjota myös pk-yritysten ja kolmannen sektorin toimijoille tosiasialliset mahdollisuudet tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Siksi työkalupakettiin on kuuluttava myös suhteellisen pieniä palveluyksiköitä sekä joustavia palvelun hankkimisen välineitä, kuten palveluseteli tai henkilökohtainen budjetointi.

Rehula painottaa, että yhteentoimivat tietojärjestelmät ja uuden tekniikan käyttöönotto ympäri maan tuovat osaltaan aivan keskeiset tuottavuushyödyt.

- Se, että tieto liikkuu, seuraa ajantasaisesti asiakasta ja on eri palveluntuottajien hyödynnettävissä, on yksi keskeisimmistä integraation edellytyksistä. Lakiin tulee vahva oikeudellinen perusta tiedon integraatiolle ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle käytännössä.

Lisätietoja: erityisavustaja Hanna-Maija Kause, p. 050 566 7949

• Lakiluonnokset, kuntakohtaiset laskelmat ja muut aineistot (alueuudistus.fi)
• Otakantaa.fi
• Hallitus julkisti sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset
• Hallitus haluaa asiakaslähtöisen valinnanvapausmallin
• Ministeri Vehviläinen: Ihmisille ja yrityksille sujuvat palvelut – maakuntauudistus on osa Suomen uudistamista