FI SV EN

Hallitus haluaa asiakaslähtöisen valinnanvapausmallin

Sosiaali- ja terveysministeriöValtioneuvoston viestintäosasto 29.6.2016 17.06
Tiedote 300/2016

Hallitus sopi keskiviikkona 29. kesäkuuta reformiministerityöryhmässä käytyjen neuvotteluiden jälkeen valinnanvapauslainsäädäntöä ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskevasta jatkovalmistelusta.

Suomalaisen valinnanvapausmallin lähtökohdaksi hallitus haluaa ihmisten erilaiset palvelutarpeet.

Suomalaisessa valinnanvapausmallissa valinnanvapauden toteuttamisen pääkeinot ovat: laajasti perustason palveluja tarjoava sosiaali- ja terveyskeskus, suppeamman palveluvalikoiman omatiimi tai sote-asema, palveluseteli ja henkilökohtainen budjetointi. Suomalainen valinnanvapausmalli kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta sekä vahvistaa perustason palveluita. Valinnanvapausmallin tulee osaltaan mahdollistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa kustannusten kasvun hillintä 3 miljardilla eurolla sekä tukea ihmisten omaa vastuunottoa hyvinvoinnistaan ja terveydestään.

Maan eri osien erilaiset olosuhteet otetaan huomioon. Valmistelussa laaditaan valtiosääntöoikeudellinen arviointi ja arvio haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden valinnanvapauden toteuttamisesta. Lisäksi laaditaan riittävän perusteellinen taloudellisten vaikutusten arviointi kustannushyötyanalyyseineen. Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan, millaisia vaikutuksia on erilaisilla valinnanvapauden toteuttamisen ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisen konkreettisilla toteuttamismalleilla ICT-ratkaisuineen. Tarkastelussa otetaan huomioon vaikutukset erikokoisten tuottajien hallinnolliseen taakkaan ja mahdollisuuksiin toimia markkinoilla. Lisäksi tarkastellaan palveluiden käyttäjien asiointimahdollisuuksien sujuvuutta. Valinnanvapausmallissa turvataan se, että perusoikeudet ja hyvä hallinto toteutuvat.

Eri ihmisille soveltuu erilainen valinnanvapauden toteutustapa

Lainsäädäntöön valmistellaan useita rinnakkain toimivia valinnanvapauden toteuttamisen tapoja, joilla vastataan erilaisiin asiointitarpeisiin. Esimerkiksi osa asiakkaista tarvitsee monia eri palveluja ja tukea valintojen tekemiseen. Heitä varten tarvitaan tehokasta palveluohjausta ja neuvontaa.

Sosiaalihuollossa valinnanvapaus soveltuu huonosti julkista valtaa sisältäviin toimenpiteisiin. Monissa sosiaalipalveluissa valinnanvapaus on hyvä väline vahvistaa asiakasosallisuutta ja itsemääräämisoikeutta. Merkittävä palveluiden asiakkaisiin kohdistuva julkisen vallan käyttö on jatkossakin maakunnan viranomaisten tehtävänä. Muuta julkista valtaa ja hallintotehtäviä voidaan perustuslain säätämissä rajoissa antaa myös yksityisen hoidettavaksi.

Perustason palveluissa asiakkaille varmistetaan pääsääntönä yhdenvertainen mahdollisuus valita julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottaja. Samalla säilytetään nykyinen oikeus valita julkisen sektorin tuottajien välillä.

Jatkovalmistelussa arvioidaan väestövastuisen sosiaali- ja terveyskeskuksen palveluvalikoiman laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta eri asiakasryhmien tarpeiden sekä erikokoisten tuottajien markkinoille pääsyn kannalta. Toiseksi arvioidaan ja valmistellaan väestövastuulla toimivaa omatiimiä tai sote-asemaa, jolta saa vain tietyt suppeammat perustason palvelut. Näiden lisäksi kehitetään palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöä valinnanvapausjärjestelmässä. Tarkoitus on, että asiakkailla on mahdollisuus valita palvelutarpeitaan vastaavia, integroituja palveluita ja että erikokoisilla yrityksillä, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset, on mahdollisuudet tarjota palveluita.

Erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakas voi valita soveltuvin osin julkisen sektorin sisällä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien välillä. Valinnanvapaus on mahdollista erityisesti suunnitelmallisesti tehtävissä, ei-päivystyksellisissä toimenpiteissä. Valinnanvapauden eri tavat ja rahoitus pitää toteuttaa niin, ettei palveluntarjoajilla ole kannustimia alihoitaa tai ylihoitaa ja lähettää asiakkaita turhaan erikoistason palveluihin.

Työterveyshuollon painopiste ennaltaehkäisyyn

Työterveyshuollon nykyiseen asemaan ja perustehtävään ei tehdä muutoksia, mutta palvelut pitää sovittaa yhteen muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Työterveyshuolto painottuisi jatkossa enemmän ennaltaehkäisevään ja työkykyä edistävään toimintaan.

Oppilas- ja opiskeluhuollon palveluiden kokonaisuuden (kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja koulukuraattoripalvelut) rooli on opiskelun tukemisessa oppilaitoksessa ja siihen liittyvissä ennaltaehkäisevissä ja korjaavissa toimissa. Se ei luontevasti kuulu perustason valinnanvapauden piiriin. Valinnanvapautta koskevan valmistelun yhteydessä ja sen rinnalla valmistellaan toimenpiteet, joilla huolehditaan erikoissairaanhoidon palveluita tarvitsevien lasten ja nuorten oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden yhteensovittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa ja väliinputoamistilanteiden välttämisestä. Samalla valmistellaan toimenpiteet, joilla varmistetaan palveluiden yhteensovittamiseksi tarvittavan asiakastiedon liikkuvuus. Oppilashuollossa tarvitaan tiivistä yhteistyötä kunnan ja koulutuksen järjestäjien sekä maakunnan sote-palveluiden kanssa.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n toiminnan mahdolliset muutostarpeet arvioidaan jatkovalmistelussa.

Niin ikään suun terveydenhuollon valinnanvapausmalli ratkaistaan jatkovalmistelussa. Se on lähtökohtaisesti olennainen osa valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita, mutta sen toteutus ei voi lisätä terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.

Monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisella tuetaan maakunnan järjestämisvastuuta. Maakunnalla on kokonaisvaltainen vastuu palvelujen rahoituksesta ja siitä, että rahalla saadaan mahdollisimman vaikuttavia palveluja. Sairaanhoidon matkakorvaukset ja avohuollon lääkekorvaukset siirretään mahdollisesti maakuntien vastuulle. Yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksista luovutaan siirtymäajan jälkeen. Jatkovalmistelussa arvioidaan myös valinnanvapauden vaikutusta asiakasmaksuihin. Asiakasmaksulainsäädännön kokonaisuudistus käynnistetään tammikuussa 2017 hallituksen 5.4.2016 tekemien linjausten mukaisesti.

Valinnanvapautta koskeva lainvalmistelu etenee hallituksen linjausten ja aikataulun mukaisesti.

Lainvalmistelu etenee siten, että marraskuussa 2016 hallituksen esityksen luonnos on lausuntokierroksella ja esitys annetaan eduskunnalle keväällä 2017. Tällöin sitä voidaan käsitellä rinnakkain sote-ja maakuntauudistusta koskevan hallituksen esityksen kanssa.

Lisätietoja:

projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, STM ja VM p. 02951 63012
perhe- ja peruspalveluministeri Rehulan erityisavustaja Hanna-Maija Kause, p. 02951 63109
kunta- ja uudistusministeri Vehviläisen erityisavustaja Sami Miettinen, p. 02955 30057

Hallituksen linjaukset - valinnanvapauden toteuttamisen ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamisen jatkovalmistelu

Anu Vehviläinen Hanna Mäntylä Juha Rehula Petteri Orpo hallitus reformit