Perusturvaetuuksien yhtenäistämisen tavoitteena selkeämpi sosiaaliturva
Sosiaaliturvakomitea esittää tulevalle hallitukselle perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä. Perusturvaetuuksien yhdenmukaistaminen vaatii monia vaikeita poliittisia päätöksiä sekä paljon lainvalmistelutyötä, joilla on väistämättä vaikutuksia myös ansioturvaan.
Sosiaaliturvakomitea esittää välimietinnössään työikäisten perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä ansioturva huomioiden. Tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa vaiheittain etuusjärjestelmää ja sen toimeenpanoa sekä helpottaa siirtymistä etuudelta toiselle. Eri etuuksia koskevien säännösten yhtenäistäminen tarkoituksenmukaisella tavalla voi helpottaa niin etuuksien hakemista kuin toimeenpanoakin. Ihmisen näkökulmasta sosiaaliturvan hahmottaminen on helpompaa, kun perusteettomat erot eri etuuksien välillä on saatu poistettua.
Yhtenäistäminen ja yhdistäminen koskisivat sosiaaliturvaetuuksia, jotka turvaavat perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaisesti työikäisten perustoimeentuloa eri elämäntilanteissa, kuten työttömyyden, sairauden ja työkyvyttömyyden aikana sekä lapsen saamisen perusteella. Tarkasteltavia etuuksia ovat työttömyyspäiväraha, työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, Kelan maksama kuntoutusraha ja vanhempainpäivärahat.
Vaikka etuuksia yhtenäistettäisiin, perusturvaetuuden tai -etuuksien myöntämisen ehdot säilyisivät erilaisina riippuen elämäntilanteesta. Komitea esittää yhtenäistämistä soveltuvin osin ainakin seuraavien myöntämisedellytysten ja määräytymisperusteiden osalta: hakuajat, maksupäivät ja -ajat, omavastuuaika, lapsikorotus, ikään liittyvät ehdot, taso, korotusosa, kulukorvaus ja ylläpitokorvaus, perheenjäsenen vaikutus, yhteensovitus ansiotyöhön ja -tuloihin sekä enimmäiskesto.
Jo näiden syyperusteisten etuuksien yhdenmukaistaminen vaatii monia vaikeita poliittisia päätöksiä sekä paljon lainvalmistelutyötä. Kantaa tulee ottaa myös siihen, yhdenmukaistetaanko etuuksia kustannusneutraalisti, kustannussäästöjä tavoitellen vai voidaanko muutoksiin osoittaa lisärahoitusta. Erilaisten etenemisvaihtoehtojen selvittäminen ja arvioiminen vaatii mittavaa valmistelutyötä ja riittävät valmisteluresurssit. Valmistelu tulee toteuttaa vaiheittain.
Perusturvaetuuksien yhtenäistämisellä ja yhdistämisellä on väistämättä vaikutuksia myös ansioturvaan. Osaa etuuksista maksetaan esimerkiksi viideltä päivältä viikossa ja osaa kuudelta päivältä. Jos maksupäivien lukumäärä yhdenmukaistetaan perusturvassa, tehdäänkö sama ansioturvassa? Esimerkiksi perusturvaetuutta saavien ihmisten ja pientä ansioturvaetuutta saavien ihmisten elämäntilanteet voivat tosiasiallisesti olla hyvin samankaltaiset. Jos perusturvaetuuksissa ja ansioturvaetuuksissa olisi erilaiset ehdot, etuudensaajien yhdenvertaisuus voisi vaarantua ja etuuksia hakevien ihmisten tilanne ja asiointi voisi monimutkaistua nykyisestä. Sama kysymys liittyy muun muassa takautuviin hakuaikoihin ja omavastuuaikoihin. Ansioturvan sisällyttäminen tarkasteluun edellyttää kolmikantaista valmistelua.
Komitean linjausten mukaan perusturvaetuuden saamiselle tulee jatkossakin olla syy, kuten työttömyys, työkyvyttömyys tai vanhemmuus. Jos etuuden saamisen syy muuttuu, oikeus etuuteen uuden syyn perusteella olisi edelleen selvitettävä. Yhteen perusturvaetuuteen siirtyminen ei siis itsessään poistaisi kokonaan mahdollisia katkoksia etuuksien maksatuksessa tai takaisinperinnän mahdollisuutta.
Sosiaaliturvakomitean tahtotila on, että tuleva hallitus tarttuu ehdotukseen perusturvaetuuksien yhtenäistämisestä ja yhdistämisestä. Kuten edellä on todettu, yhtenäistäminen sisältää useita pieneltä kuulostavia, mutta perusteellista valmistelua vaativia yksityiskohtia. Nyt tehty linjaus ei myöskään ratkaise läheskään kaikkia komiteatyön aikana tunnistettuja ongelmia. Jatkovalmistelun näkökulmasta onkin tärkeä pohtia hallituksen ja sosiaaliturvakomitean välistä työnjakoa. Komitea linjasi välimietinnössään, että se jatkaa toisella kaudellaan etuuksien ja niihin kytkeytyvien palvelujen tarkastelua esimerkiksi työmarkkinatuen osalta. Kyse voi esimerkiksi olla tilanteesta, jossa henkilö saa etuutta, joka ei vastaa hänen todellista elämäntilannettaan ja johon liitetyt palvelut eivät vastaa hänen palvelutarpeeseensa. Tätä sosiaaliturvajärjestelmään ja sen ydinperiaatteisiin liittyvää työtä on syytä tehdä linjassa hallituksen mahdollisen yhtenäistämistyön kanssa.
Pasi Moisio, sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja
Liisa Siika-aho, sosiaaliturvakomitean 2. varapuheenjohtaja
Sosiaaliturvakomitean välimietintö hyväksyttiin komitean kokouksessa maanantaina 30.1.2023 ja se julkaistaan liitteineen torstaina 16.3.2023. Julkaisun yhteydessä järjestetään sosiaaliturvakomitean ensimmäisen kauden päätösseminaari. Seminaarissa komitean pysyvät asiantuntijat keskustelevat välimietinnön ehdotuksista ja uudistuksen seuraavista askeleista. Mihin ehdotukseen seuraavan hallituksen tulisi tarttua ensimmäisenä? Mihin sosiaaliturvakomitean tulisi keskittyä jatkossa?