Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikkökustannuksia julkaistaan vuodesta 2025 alkaen

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannusten selvittäminen ja tiedon näkyväksi tekeminen ovat edellytys palveluiden, hoitoketjujen ja hoitokokonaisuuksien kustannusvaikuttavuuden arvioinnille. Yksikkökustannuksia aletaan julkaista vaiheittain vuodesta 2025 alkaen.

Laskennan tavoitteena on muodostaa hyvinvointialueiden ja eri tuotantotapojen välillä vertailukelpoiset sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannukset. Yhdenvertainen tieto mahdollistaa tulevaisuudessa monipuolisesti erilaisten analyysien tekemisen hyvinvointialueiden toiminnasta ja palveluiden kustannusvaikuttavuudesta.

Selvittämistyötä tekevät yhteistyössä valtiovarainministeriö (VM), sosiaali ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Mukana on myös alan johtavia asiantuntijoita yliopistoista.

Hankkeen taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma, jonka mukaan yksikkökustannuksia julkaistaan vuodesta 2025 lähtien.

Mitä ovat yksikkökustannukset?

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannuksilla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kuinka paljon kustannuksia aiheutuu yhden 20 minuuttia kestävän lääkärin vastaanottopalvelun tai ikääntyneiden hoivavuorokauden tuottamisesta.

Julkaisemme kansallisesti laskettuja yksikkökustannuksia vaiheittain. Ensimmäisenä tavoittelemme yksikkökustannusten julkaisua lastensuojelun laitospalveluista, iäkkäiden ympärivuorokautisesta palveluasumisesta, vammaisten ympärivuorokautisesta palveluasumisesta, iäkkäiden kotihoidosta sekä perustason vastaanottopalveluista (esim. lääkäri- ja hoitajavastaanoton käynnin yksikkökustannus).

Yksikkökustannukset vahvistavat hyvinvointialueiden ohjauksen tietopohjaa

Yksikkökustannukset ovat olennainen osa hyvinvointialueiden toiminnan arviointiin ja ohjauksen osallistuvien tahojen yhteistä tietopohjaa.

Kun tieto yksikkökustannuksista yhdistetään muuhun kansallisesti kerättyyn sote-tietoon, voimme tunnistaa toimivat käytänteet ja edistää niiden laajempaa käyttöönottoa. Yksikkökustannuksia voidaan käyttää muun muassa vaikuttavuusperusteisen ohjauksen, hyvinvointialueiden vertaisarvioinnin, realististen talousarvioiden tekemisen sekä rahoituspohjan tarpeen arvioinnin tukena.

Tavoitteena on kehittää tiedosta vertailukelpoista

Kansallinen yksikkökustannuslaskenta toteutetaan hyvinvointialueiden valtioneuvostolle toimittamien tilinpäätöstietojen sekä THL:n hoitoilmoitusrekisterin tietojen pohjalta. 
Hankkeen aikana kehitämme aineistojen laatua yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Aineiston tarkistuksessa verrataan kansallisista tietovarannoista poimittuja tietoja hyvinvointialueiden tietovarantojen tietoihin.

Aineistovalidoinnin aikana tunnistetaan erilaiset kirjaamiskäytännöt ja kehitetään kansallista ohjeistusta aineistojen yhdenmukaiseen kirjaamiseen ja kustannusten kohdentamiseen. Tämän myötä alueiden kustannuslaskenta yhtenäistyy ja yksikkökustannuksista tulee vertailukelpoisia.

Alueet tarvitsevat tiedolla johtamisen tueksi tietoa yksikkökustannuksista kansallista laskentaa tarkemmin. Elokuussa 2024 käynnistimme hyvinvointialueiden toiveesta yksikkökustannuslaskentaan keskittyvän verkoston toiminnan. Verkostossa pyritään kehittämään ja yhdenmukaistamaan alueiden toteuttamaa yksikkökustannuslaskentaa. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ohjeistavat jatkossa hyvinvointialueita yhdenmukaisista yksikkökustannusten laskentaperiaatteista.

Hankepäällikkö Hanna Nevala, valtiovarainministeriö
Neuvotteleva virkamies Petra Kokko, sosiaali- ja terveysministeriö