Hyppää sisältöön

Sote-alan ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö uudistuu – Tavoitteena henkilöstöpulan helpottaminen

sosiaali- ja terveysministeriö
Julkaisuajankohta 4.4.2024 15.19
Tiedote

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus on käynnistynyt. Säädösmuutoksilla tähdätään alan vakavan henkilöstövajeen ratkaisemiseen muun muassa arvioimalla ammattien sääntelyn tarvetta ja mahdollistamalla henkilöstön joustava työnjako.

”Pula sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä uhkaa vaarantaa lakisääteisen palveluiden saatavuuden. Samaan aikaan väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa. Palveluiden laatu ja saatavuus perustuvat osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Lainsäädännön täytyy mahdollistaa ja tunnustaa koko sote-henkilöstön osaamisen asema palveluiden kulmakivenä”, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Hallituksen esitys sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevaksi lainsäädännöksi on tarkoitus antaa vuonna 2025.

Ammattien sääntely suurennuslasin alle

Lainsäädäntöuudistuksessa arvioidaan uudelleen sote-alan eri ammattiryhmien sääntely. 

Tarkoituksena on, että entistä harvempi ammattiryhmä olisi  joustamattoman sääntelyn piirissä. Sääntelyn piirissä olevalla ammatilla tarkoitetaan sellaista ammattia ja tehtäviä, johon lain perusteella vaaditaan tietty koulutus, tutkinto tai ammatinharjoittamisoikeus.

Jatkossa säänneltäisiin vain niitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammatteja ja tehtäviä, joissa sääntely on välttämätöntä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi.

”Henkilöstön kyky vastata asiakkaan ja potilaan tarpeeseen perustuu koulutukseen ja osaamiseen. Moderni moniammatillinen toiminta edellyttää sääntelyä, joka mahdollistaa eri ammattiryhmien työskentelyn asiakkaan tai potilaan tarpeita vastaavaksi ja niihin mukautuen. Sääntelyn täytyy sisältää riittävästi joustavuutta, jotta tämä toteutuu”, sanoo asiakkaat ja henkilöstö -yksikön johtaja Jaska Siikavirta sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Joustava työnjako jättää ammattihenkilöille aikaa asiakas- ja potilastyöhön

Henkilöstön joustava työnjako lisää ammattihenkilöiden aikaa asiakkaille ja potilaille. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että ammattihenkilöt työskentelisivät myös toistensa tehtävissä, jos heidän osaamisensa on riittävää.

Muun kuin sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneiden työpanosta pitäisi pystyä joustavasti käyttämään, jotta ammattihenkilöstö voi keskittyä omaa osaamistaan vastaavaan työhön.

”Useimpien sote-alan ammattiryhmien työhön on kertynyt esimerkiksi sellaista, jota voivat tehdä myös henkilöt, jotka eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Puhtaanapito-, ravitsemus-, logistiikka- ja sihteerityön ammattilaiset pystyisivät jo nykyisin nykyistä enemmän tekemään tehtäviä, joita ainakin osittain tekevät sote-ammattihenkilöt. Kyse on siis siitä, että jokaisen ammattiryhmän tulisi voida keskittyä koulutustaan ja osaamistaan parhaiten vastaaviin tehtäviin”, muistuttaa Siikavirta.

Vuosi 2024 on selvitysten ja pohjatyön aikaa

Tämän vuoden aikana sosiaali- ja terveysministeriössä tehdään erilaisia selvityksiä muutostarpeista ja kerätään esimerkiksi kansainvälistä vertailutietoa.

Uudistusta ei tehdä kuulematta hyvinvointialueiden ja sidosryhmien näkemyksiä.

”Uudistus tähtää eri ammattiryhmien yhteismitalliseen ja yhdenvertaiseen sääntelyyn, joka perustuu asiakas- ja potilasturvallisuuteen sekä ammattiryhmien ja niiden tehtävien merkityksen tunnustamiseen. Tämä edellyttää sekä yhteistä että ammattikohtaista vuorovaikutusta ja arviota uudistuksen lähtökohdista, tarpeista ja toteutusvaihtoehdoista. Uudistuksella on myös keskeinen yhteys niihin palvelurakenteen tavoitteisiin ja muutoksiin, joita palveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen edellyttää", sanoo Siikavirta.

Henkilöstöpulaa ratkotaan moni eri tavoin

Ammattihenkilöitä koskevat säädösmuutokset ovat osa käynnissä olevaa Hyvän työn ohjelmaa, jolla helpotetaan sote-henkilöstöpulaa. 

Henkilöstövajeen ratkaisemiseen tarvitaan monia samanaikaisia toimia: muun muassa alan koulutuksen lisäämistä, henkilöstötarpeen parempaa ennakointia, henkilöstön työnjaon muutoksia ja työkyvyn parantamista sekä rekrytoinnin laajentamista.

Hyvän työn ohjelmaan sisältyy sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia. Nopeita vaikutuspolkuja voidaan odottaa jo ensimmäisenä sote-henkilöstön työnjaon uudistamiseen liittyvistä kokeiluista, jotka toteutetaan lokakuun loppuun mennessä. 

Lue lisää Hyvän työn ohjelmasta:

Lisätietoja

Johtaja Jaska Siikavirta, p. 0295 163 394, [email protected] 
Ohjelmajohtaja Taina Mäntyranta, p. 0295 163 692, [email protected] (Hyvän työn ohjelma)