STM pyytää lausuntoja lähisuhdeväkivallan sovittelun lopettamisesta
Hallituksen esitys lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumisesta on edennyt lausuntokierrokselle. Esityksen tavoitteena on torjua erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joka on Suomessa vakava ongelma.
Soviteltavaksi ei saisi jatkossa ottaa väkivaltaa sisältäviä rikoksia eikä eräitä muita rikoksia, jotka ovat kohdistuneet rikoksesta epäillyn läheiseen. Sovittelun kielto ei koskisi asianomistajarikoksia.
Lakihankkeesta on sovittu hallitusohjelmassa. Väkivaltaa on kokenut nykyisen tai entisen kumppanin taholta 34 prosenttia naisista ja 18 prosenttia miehistä. Vain murto-osa lähisuhdeväkivallasta tulee viranomaisten tietoon. Hankkeen taustalla on huoli siitä, että sovittelun avulla tekijä on voinut selvitä rangaistuksetta jopa toistuvasta väkivallasta.
Myös muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisesta solmitun Istanbulin sopimuksen valvontaelin GREVIO on esittänyt huolensa lähisuhdeväkivallan sovittelusta.
Väkivallan uhri saattaa suostua sovitteluun vastoin omaa etuaan
Lähisuhdeväkivallassa rikoksesta epäillyllä on usein valtaa uhriin nähden. Sovitteluun osallistumisen pitäisi aina olla vapaaehtoista, mutta voi olla vaikea selvittää, onko lähisuhdeväkivallan uhri suostunut sovitteluun vapaaehtoisesti. Sovittelussa on tavoitteena tasavertainen vuoropuhelu, mutta se ei välttämättä toteudu, jos epäillyllä on valta-asema uhriin nähden.
– Lähisuhdeväkivalta on Suomessa kipeä ongelma, tasa-arvon musta piste. Se, että parisuhteissa tapahtuvan väkivallan voi sovitella ja että tekijä voi jopa selvitä ilman rangaistusta sovittelun avulla, aliarvioi lähisuhdeväkivallan vaarallisuuden ja vakavuuden, toteaa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Lähisuhdeväkivallan sovittelusta luopumisen myötä sovittelutoimistoissa vapautuisi resurssia muiden rikosten sovitteluun. Tutkimusten mukaan sovittelulla voidaan ehkäistä esimerkiksi nuorten uusintarikollisuutta ja syrjäytymistä.
Hallituksen esitys koskee rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annettua lakia, ja muutos tulisi voimaan vuoden 2025 alusta. Ennen lain voimaantuloa aloitetut sovitteluprosessit saisi viedä päätökseen. Hallituksen esityksestä voi antaa lausuntoja 7.6–5.8.2024.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Laura Terho (20.6.2024 asti), p. 0295 163 550
Johtaja Jari Keinänen (24.6.–5.7.2024), p. 0295 163 311
Sosiaaliturvaministerin erityisavustaja Eemil Nuuttila, p. 0295 163 534