Esiselvitys kasviproteiinialan vaikuttavuusinvestoinnista julkaistu
Maa- ja metsätalousministeriön tilaama esiselvitys kertoo, että kotimainen valkuaiskasvien jatkojalostuslaitos edistäisi ilmastoystävälliseen ruokavalioon siirtymistä ja proteiinituotannon huoltovarmuutta. Selvityksessä tarkasteltiin, voidaanko vaikuttavuusinvestoimisen avulla edistää kasviproteiinituotteiden käyttöä ja kasvattaa tuotannon omavaraisuutta.
Selvitys arvioi Suomen lähtökohtia jatkojalostuslaitosten kuten ingredienttilaitosten perustamiseen. Edellytyksenä tehtaiden perustamiselle on valkuaiskasvituotannon eli raaka-aineen saatavuus ja riittävä kysyntä lopputuotteille.
- Paras tapa edistää ingredienttiteollisuuden syntymistä olisi edistää alkutuotantoa ja lopputuotteiden kysyntää, toteaa maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Elina Ovaskainen.
Kasviproteiinialaa pitää kehittää etenkin huoltovarmuuden kannalta. Valkuaisen saannilla on tärkeä osuus eläinten rehustuksessa. Kotieläintuotannon täydennysvalkuaisen kotimaisuusaste on vain 15 %, joten kehitystyötä omavaraisuuden parantamiseksi on vielä tehtävä.
- Vaikuttavuusperusteiset rahoitusmallit ovat erinomainen tapa vastata yhteiskunnan monimutkaisiin haasteisiin. Julkinen sektori maksaa etukäteen sovituista vaikutuksista. Sijoittajat saavat kohtuullista tuottoa riskeihin nähden ja palveluntuottajat vapauksia toteuttaa soveltuvia toimenpiteitä. Näin ollen vaikuttavuusinvestoimisessa hyötyvät yhteiskunta, sijoittaja ja palveluntuottaja, sanoo Santtu Hakola, vaikuttavuusjohtamisen ja vaikuttavuusperusteisen hankinnan asiantuntija Motiva Oy:ltä.
Selvityksessä annetaan neljä toimenpidesuositusta vaikutusten hankinnan näkökulmasta:
- yhteistyötä laajennetaan yli hallintorajojen
- asetetaan pitkän aikavälin tavoitetaso ilmastoystävälliselle ruokavaliolle
- kokeillaan käytännössä tulosperusteista tukea maanviljelijöille, joka kannustaa kestävään alkutuotantoon
- seurataan vaikuttavuusinvestoimisen riskienhallinnan instrumenttien toimivuutta
Maa- ja metsätalousministeriö on edistänyt kasviproteiinialan kehitystä monin tavoin. Viime vuosina ministeriö on rahoittanut VTT:n eli Tekniikan tutkimuskeskuksen vetämän kasviproteiiniklusterin toimintaa sekä hankkeita, joissa valkuaiskasvituotannon kehitystä on edistetty muun muassa herneen ja öljyhampun osalta. Nämä hankkeet ovat olleet osa Hiilestä kiinni -ohjelmaa. Myös vastuullisten julkisten ruokapalvelu- ja elintarvikehankintojen avulla voidaan kasvattaa kysyntää uusille kasviproteiinituotteille ja tämän edistämiseksi ministeriö on julkaissut oppaita.
- Tarvitsemme pitkän aikavälin vision koko kasviproteiinialan kehityksen tukemiseen, toteaa Ovaskainen.
Maa- ja metsätalousministeriö tilasi esiselvityksen valtion kestävän kehityksen yhtiön Motiva Oy:n vaikuttavuusjohtamisen asiantuntijoilta.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Elina Ovaskainen, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 470 3320
asiantuntija Santtu Hakola, Motiva Oy, p. 044 023 2523