Maaseutu muovautuu – uusiutuvan energian käytössä ja maatalousalan kilpailukyvyssä kehitystä
Maaseudulla on käynnissä rakennemuutos kohti uusiutuvia energialähteitä. Maatilat ja muut yritykset ovat investoineet ja ottaneet käyttöön ratkaisuja, joiden avulla hyödynnetään uusiutuvan energian lähteitä. Maaseutuohjelman avulla erityisesti luomualan yritysten perustaminen on vauhdittunut. Viljelijät ovat tyytyväisiä helposti tarjolla olevaan koulutukseen ja neuvontaan, joka hyödyttää heitä käytännön ongelmissa.
Tulokset käyvät ilmi kolmesta arvioinnista, joissa selvitettiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 vaikutuksia uusiutuvan energian, maatalousalan kilpailukyvyn sekä neuvonnan näkökulmista. Arvioinnit tekivät Motiva, Pellervon taloustutkimus sekä MDI. Tässä kolme näkökulmaa maaseutuohjelman tuloksiin:
Maaseutuohjelmasta monipuolisia ratkaisuja uusiutuvan energian investointeihin
Maaseutuohjelmasta tuetaan uusiutuvan energian tuottamista maatiloilla ja maaseutualueiden yrityksissä. Maaseudun yritysten kohdalla kyse on energiayrittäjyydestä eli niiden tuottama energia myydään asiakkaille.
Maatilojen kokonaisinvestoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ovat 2,5 miljoonaa euroa, joista puolet katettiin maaseutuohjelman tuella. Investointituella on tuettu esimerkiksi hakkureita, murskaimia ja puuterminaalien rakentamista. Uusiutuvien energialähteiden polttoaineiden tuotantoon tehdyt investoinnit olivat kokonaisuudessaan reilut 13 miljoonaa euroa, joista maaseutuohjelman tuen osuus oli 1,6 miljoonaa euroa.
Uusiutuvan energian tuotanto kasvoi tasolle 342 400 MWh/a vuoden 2018 loppuun mennessä. Suuruusluokaltaan tämä vastaa noin 17 000 tyypillisen omakotitalon vuotuista energiankulutusta.
Suomen 20 prosentin päästövähennystavoite tarkoittaa noin 14,3 Mt päästövähennystä vuoteen 2020 mennessä. Maaseutuohjelman uusiutuvan energian toimenpiteillä on tähän mennessä saavutettu 0,09 Mt päästövähennys.
Nykyisellä investointivauhdilla vuodelle 2023 asetettua maatilojen uusiutuvan energian kokonaisinvestointien tavoitetta on vaikeuksia saavuttaa. Maaseutuohjelmasta on kuitenkin löydetty monia ratkaisuja koko polttoaineketjun toimivuuden takaamiseksi. Ohjelman erilaisissa hankkeissa on pyritty lisäämään bioraaka-aineen tuotantoa, parantamaan logistisia ratkaisuja, edistämään biokaasun tuotantoa, kehittämään energiapalveluita ja -yrittäjyyttä, selvittämään tai kokeilemaan uusia energiaraaka-aineita ja välittämään tietoa uusiutuvan energian mahdollisuuksista.
Maatilat eivät voi saada energiatukea, joten maaseutuohjelma on ainoa käytettävissä oleva investointitukien lähde energiatehokkuustoimenpiteille. Investointihankkeiden määrä on kuitenkin jäänyt neljän vuoden aikana melko pieneksi. Yksi keino lisätä tilojen aktiivisuutta on energianeuvonta. Yrityksille tulisi olla mahdollista hakea energiatukea. Uusiutuvan energian neuvonta on lisääntynyt vuosi vuodelta, mutta energiatehokkuusneuvonta ja kokonaisvaltaisten energiasuunnitelmien tekeminen on vähentynyt.
Maatalouden kilpailukykyyn tähtäävien toimenpiteiden vaikutukset näkyvät tilatasolla
Maaseutuohjelman vaikutukset näkyvät jo maatalouden kilpailukyvyn toimenpiteitä toteuttaneilla tiloilla, mutta koko maatalousalan tasolla vaikutukset antavat odotuttaa itseään.
Maatalouden kilpailukyvyn arvioinnissa tarkasteltiin maatalousalan kilpailukyvyn kehittymistä maatalouden rakenteen, tuottajien taloudellisen aseman, maatalousyritysten tuottavuuden sekä tuottavuuskehityksen kautta.
Kilpailukykyä edistäviä investointeja ja sukupolvenvaihdoksia on toteutettu hyvin, etenkin vahvoilla maatalousvaltaisilla alueilla. Arvioinnin tulosten perusteella maaseutuohjelman toimenpiteillä ei ole onnistuttu parantamaan maatilojen taloudellista suorituskykyä siinä määrin, että vaikutukset näkyisivät sektorin kokonaistasolla tarkasteltuna. Voidaan arvioida, että ohjelman toimenpiteet vahvistavat maatalousalan kilpailukykyä pitkällä aikavälillä. Ohjelman kokonaisuuden pitää jatkossa ohjata maataloussektorin rakennemuutosta kokonaisvaltaisesti kohti kilpailukykyisempää sektoria.
”Ohjelman ansiosta on investoitu selvästi enemmän kuin ilman ohjelmaa. Maatalouden rakenteen tavoitteellinen kehittäminen on ehdottoman tärkeää, kun samaan aikaan markkina- ja muu toimintaympäristö muuttuu nopeasti”, Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori sanoo.
Suoraan maatalouteen kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi ohjelma on lisännyt kannustimia elintarvikeyritysten perustamiseen. Etenkin luomualan yritysten perustaminen on ollut vauhdikasta. Eläinten hyvinvointikorvaukset ovat parantaneet eläinten hyvinvointia. Lisäksi ohjelman puitteissa rahoitetut lähiruokahankkeet ovat kehittäneet lähiruuan tuotantoa.
Neuvo2020 hyödyttää viljelijöitä
Neuvonta on hyödyttää viljelijöitä erityisesti käytännön ongelmiin pureutumisessa ja näiden ratkaisuissa, viljelysuunnittelussa sekä tilan tulevaisuuden suunnittelussa. Neuvontaa on käyttänyt Manner-Suomessa 16 459 yksittäistä tilaa eli 34 % vuonna 2018 viljelijätukia saaneista tiloista. Tämä käy ilmi neuvonnan arvioinnista.
Suuri osa neuvontatapahtumista liittyy ympäristö- ja eläinten hyvinvointitukien tukiehtoihin sekä maatilojen kilpailukykyyn. Vuonna 2017 alkanut kilpailukykyneuvonta kiinnostaa viljelijöitä erittäin paljon, ja sen osalta ohjelmakauden tavoitteet on jo ylitetty reilusti.
Viljelijät ovat pääosin tyytyväisiä saamaansa neuvontaan, jonka suurimpana hyötynä he pitivät käytännön apua maatilan ongelmiin tai haasteisiin. Neuvonta hyödyttänyt viljelijöitä erityisesti tukiehtojen noudattamisessa, viljelysuunnittelussa sekä tilan tulevaisuuden suunnittelussa.
Arvioinnin mukaan tulevalla rahoituskaudella neuvonta ja tutkimus tulisi olla tiiviimmin yhteistyössä, jotta uusi tieto saataisiin nopeasti leviämään käytäntöön. Lisäksi neuvonnan rooli maaseudun innovaatioekosysteemissä sekä maaseutuohjelman innovaatiota levittävänä ja tukevana toimenpiteenä tulisi selkeyttää ja vahvistaa.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta tuetaan monipuolisesti maaseudun kehittämistä. Vuosina 2014–2020 maaseutuohjelmasta on haettavissa reilut 8 miljardia euroa erilaisia yritys- ja hanketoiminnan sekä maatilojen ympäristönhoidon tukia. Osa rahoituksesta on kansallista rahoitusta ja osa tulee EU:n maaseuturahastosta.
Lisätietoja:
Eero Pehkonen, erityisasiantuntija, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 406, [email protected]
Arvioinnit:
- Maaseutuohjelma 2014–2020 – arviointi energiavaikutuksista
- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 vaikuttavuusarviointi - maatalousalan kilpailukyky
- Maaseutuohjelman neuvontatoimenpiteen arviointi 2019