Maatalouden ja maankäyttösektorin ilmastotoimilla kohti hiilineutraalia Suomea

Hallitus hyväksyi budjettiriihen yhteydessä linjaukset, joilla toteutetaan hallitusohjelman tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Päästövähennykset toteutetaan ilmasto- ja energiastrategian keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman puitteissa. Päästövähennyksiä toteutetaan ja nieluja vahvistetaan lisäksi myös maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteillä sekä kansallisen CAP- suunnitelman toimenpiteillä. Maatalouden kustannuksia lisäävät toimet kompensoidaan hallitusohjelman mukaisesti.

LULUCF-joustoa hyödynnetään

EU taakanjakosektorin vuoden 2030 velvoitteen päästövähennyksistä osa on mahdollista toteuttaa päästökauppasektorilla ja maankäyttösektorilla. Hallitus hyödyntää tämän mahdollisuuden ja käyttää päästökauppasektorilla one-off –joustoa ja maankäyttösektorilla LULUCF-jousto päästöjen vähentämiseksi. 

Parhaillaan valmisteltavana olevassa maankäyttösektorin ilmasto-suunnitelmassa huolehditaan, että Suomelle osoitettu EU:n LULUCF-nettopäästövähennysvelvoite ylittyy jouston käytön edellyttämällä tavalla. Selvitystyötä maankäyttöluokan muutosmaksusta jatketaan linjattavaksi maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman yhteydessä.

Maankäyttösektorin ilmastokestäviin toimenpiteisiin kohdennetaan 7 miljoonaa euroa lisärahoitusta osana elpymis- ja palautumissuunnitelmaa (RRF).

Maataloussektorilla lukuisia ilmastotoimia

Maatalouden päästövähennykset jakautuvat maankäyttösektorille ja taakanjakosektorille. Taakanjakosektorilla päästöjä vähennetään 0,4 Mt nykytoimiskenaarioon verrattuna vuoteen 2030 mennessä. 

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavan rahoituskauden kansallinen toimeenpano linjataan syyskuussa 2021 päättyvän lausuntokierroksen jälkeen. Toimeenpanon yhteydessä päätetään tarvittavista päästövähennyksiä tuottavista toimista kannattava ruoantuotanto ja sen kokonaiskestävyys turvaten.

Hallituksen tavoitteena on lisätä ilmastoystävällisen rehun osuutta markkinoilla muun muassa sekoitevelvoitteen ja verokannusteiden avulla. Ilmastoystävällisempien rehujen kehitykseen, tutkimukseen ja tarvittaviin selvityksiin osoitetaan vuoden 2022 budjetissa 0,7 miljoonaa euroa. 

Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmaa jatketaan ja sille ohjataan 1,0 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Kotieläinten ruokinnan päästöjä vähentävien rehun lisäaineiden kehitys- ja selvitystyöhön osoitetaan 0,7 miljoonaa euroa. Kierrätyslannoitteiden kokeilua ja käyttöönottoa edistetään kannusteiden ja neuvonnan avulla. 

Hallitus haluaa edistää valkuaisomavaraisuutta sekä kosteikko- ja märkäviljelyä, jossa vedenpinnan korkeutta nostamalla rajoitetaan turpeen hajoamista ja maaperäpäästöjä. Tavoitteena saada vähintään 30 000 hehtaarin pinta-ala kosteikkoviljelyyn.

Hiilensidonnan markkinoita ja kannusteita kehitetään maatalouden ilmastotoimien edistämiseksi. Hiilensidonnan vahvistamiseksi edistetään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä hiilensidontamarkkinoiden pelisääntöjä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Hallitus linjasi budjettiriihessä myös työllisyystoimista, jotka tukevat osaavan työvoiman saatavuutta ja parantavat työvoiman kohtaantoa. Yhtenä näistä toimista maatalouden luopumistuen ansiotuloraja poistetaan pysyvästi. 

Luonnonvarakeskuksen tutkimus- ja teknologiaympäristöjä kehitetään

Luonnonvarakeskuksella on tavoitteena rakentaa Ruukkiin monipuolinen turvepeltotutkimuksen tutkimusympäristö. Turvepeltojen päästövähennystutkimuksen vahvistaminen tukee hallitusohjelman tavoitteita kestävän maatalouden osalta ja siihen osoitetaan 1,1 miljoonaa euroa.

Luonnonvarakeskukselle osoitetaan myös 1,0 miljoonaa euroa Minkiön ja Maaningan maatalouden tutkimusympäristöjen uudistamiseen. Uudistaminen tukee suomalaisen ruokaketjun kehittämistä ilmaston ja ympäristön kannalta entistä kestävämmäksi. Korkeatasoiset tutkimusvälineet ja -teknologia mahdollistavat monipuolisen tiedonkeruun, mikä on elintärkeää eläin- ja kasvituotannon koko elinkaaren tuotantovaikutusten tutkimukselle.

Biokaasun käyttöä edistetään

Fossiilittoman liikenteen tiekartan lähtökohtana on 2,5 TWh biokaasun käyttö. Hallitus asettaa kokonaistavoitteeksi yhteensä 4 TWh tuotannon, jonka kasvu painottuu lannan ja muiden maatalouden jakeiden hyödyntämiseen ja synteettisen ja orgaanisen metaanin käyttöön. Samalla huolehditaan orgaanisen mädätteen jalostuksen ja loppukäytön tarkoituksenmukaisuudesta siten, ettei sillä ole vesistöjen tilaa heikentäviä vaikutuksia. Tavoitteen saavuttamisen lähtökohtana on kansallisen biokaasuohjelman toimeenpano.  

Biokaasun käyttöä edistäviä investointeja rahoitetaan muun muassa Suomen kestävän kasvun rahoituksella ja maaseutuohjelman rahoituksella sekä erilaisia rahoitusinstrumentteja hyödyntäen.

Hallitus selvittää miten biokaasun tuotannossa voitaisiin vähentää lannan metaanipäästöjä. Ravinnekiertokorvauksen valmistelua jatketaan, pyrkimys on saada korvaus mahdollisimman pikaisesti käyttöön.

Hallitus on linjannut, että biokaasu säilyy verottomana muussa kuin liikennekäytössä. Biokaasualan toimijoiden ja polttoaineen jakelijoiden kanssa selvitetään mahdollisuutta ottaa käyttöön 100% biokaasu tieliikenteessä vuoteen 2025 mennessä esimerkiksi Green Deal-menettelyn avulla. Yhteensopivuus jakeluvelvoitteen kanssa huomioidaan.

Budjettiesityksen valmistelu etenee

Hallitus kokoontui Säätytalolle 7.–9.9.2021 neuvottelemaan vuoden 2022 talousarvioesityksestä. Hallituksen talousarvioesitys julkistetaan kokonaisuudessaan 27.9.2021, kun se on käsitelty ylimääräisessä raha-asiainvaliokunnassa ja valtioneuvoston yleisistunnossa.

Lisätietoja:
erityisavustaja Satu Haapaniemi, p. 050 400 5193, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
erityisavustaja Annukka Kimmo, p. 050 478 0226, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi
erityisavustaja Teppo Säkkinen, p. 050 516 2868, etunimi.sukunimi(at)tem.fi
talousjohtaja Jukka Nummikoski p. 0295 162022, etunimi.sukunimi(at)mmm.fi