Hyppää sisältöön

Mökkibarometri 2021: Vapaa-ajan asuminen on ilmiönä edelleen voimistunut

maa- ja metsätalousministeriö
Julkaisuajankohta 18.6.2021 10.27
Tiedote

Kansainvälisessä vertailussa Suomi erottuu vahvana vapaa-ajan asumisen maana. Vapaa-ajan asukkaita on Suomessa, laskentatavasta riippuen, 2,4¬–2,9 miljoonaa. Lähes 40 prosentilla vapaa-ajan asunnoista käytön arvellaan lisääntyvän paljon tai jonkin verran tulevien kolmen vuoden aikana. Tämä ja paljon muuta käy ilmi Mökkibarometrin 2021 tuloksista.

Mökkibarometrin 2021 tulosten mukaan keskimääräinen vapaa-ajan asunnolla vietetty vuorokausimäärä on kasvanut huomattavasti. Mökkibarometrissa 2016 käyttövuorokausien määrä oli 79, kun uusimman aineiston mukaan käyttövuorokausien määrä on jo 103. 
Lähes 40 prosentilla vapaa-ajan asunnoista käytön arvellaan lisääntyvän paljon tai jonkin verran tulevien kolmen vuoden aikana. Mökkibarometrissa 2016 tulevaisuuden näkymät mökinkäytön osalta olivat maltillisemmat. 

Etätyö vapaa-ajan asunnolta voimakkaassa kasvussa

Etätöitä tehdään vapaa-ajan asunnolta entistä enemmän. Etätyötä vapaa-ajan asunnolta tehneiden osuus niistä työssäkäyvistä, joille etätyö oli mahdollista, on 43 prosenttia. Vastaava osuus Mökkibarometrissa 2016 oli 7 prosenttia. Etätyötä vapaa-ajan asunnolta tehneistä kaksi kolmasosaa oli halukkaita ja lisäksi neljäsosa mahdollisesti halukkaita lisäämään etätöitä sieltä käsin. 

Vapaa-ajan asuntojen koko ennallaan - varustetaso nousee 

Mökkibarometrin 2021 kyselyn tulosten perusteella vapaa-ajan asuntojen kunto on varsin hyvä ja varustetaso on kohentunut viime vuosien aikana, eli mökeistä pidetään hyvää huolta. Mökkibarometriin 2016 verrattuna suurempi osa vastanneista aikoi parantaa vapaa-ajan asuntonsa varustetasoa seuraavan vuoden aikana. Tämä viittaisi siihen, että vapaa-ajan asunnoilla aiotaan viettää tulevaisuudessa yhä enemmän aikaa. Vapaa-ajan asunnon rakentamiseen ja kunnostamiseen liittyviin tavaroihin ja palveluihin kotitaloudet arvioivat viimeisen 12 kuukauden aikana käyttäneensä rahaa keskimäärin noin 3 500 euroa. 

Vapaa-ajan asuntojen määrä kasvaa, yhä useampi mökkeilee, myös yhä kauempana kotikunnastaan

Ulkokuntalaisten mökinomistajien osuus on kasvanut, noin kaksi kolmasosaa yksityisten omistamista kesämökeistä on ulkokuntalaisten omistamia. Pisimpiä mökkimatkoja tehdään Uudeltamaalta, jossa keskimääräisen mökkimatkan pituus on 167 kilometriä. 
Mökkeilyn määrä ja sen suhteellinen merkitys vaihtelevat suuresti alueittain ja vuodenajoittain. Vakinaisten asukkaiden vähentyessä kausiasukkaiden suhteellinen osuus onkin entistä suurempi monessa kunnassa. Monen mökkipaikkakunnan asukasluku moninkertaistuu kausiasukkaiden myötä.

Vapaa-ajan asumisen suosio näyttää jatkuvan lähitulevaisuudessa

”Mökkibarometrin 2021 tulokset osoittavat, että vapaa-ajan asuminen on ilmiönä edelleen voimistunut, ja moni mittari antaa olettaa, että kehitys tulee olemaan samansuuntainen myös lähitulevaisuudessa”, toteaa Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Olli Voutilainen. Hän kuitenkin muistuttaa, että barometri toteutettiin keskellä koronapandemiaa: ”Koronapandemialla on ollut vaikutus Mökkibarometrin 2021 tuloksiin, mutta kehityksen voi nähdä olleen samansuuntainen jo pidempään. Tulevaisuuden aikasarjat tulevat paljastamaan, millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia tällä hyvin poikkeuksellisella ajankohdalla on ollut vapaa-ajan asumiseen”. 

Mökkibarometri 2021 kokonaisuudessaan täällä: www.saaristopolitiikka.fi

Lisätietoja:
Olli Voutilainen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus (Luke), puh. 029 532 2402, [email protected] ja Elina Auri SANK:n pääsihteeri, maa- ja metsätalousministeriö, puh. 029 516 2041, [email protected]

Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on luonut Mökkibarometrin vapaa‐ajan asumisen kehittämiseksi. Ensimmäinen Mökkibarometri julkaistiin vuonna 2004. Kyse on kansainvälisestikin ainutlaatuisesta vapaa-ajan asumisen seurantatutkimuksesta. Barometrissa tarkastellaan muun muassa vapaa-ajan asuntojen sijaintia ja saavutettavuutta, ominaispiirteitä, ylläpitoa ja käyttöä (mukaan lukien työnteko), vapaa-ajan asumiseen liittyvien palveluiden käyttöä sekä tavaroiden ja palveluiden hankintaa ja näissä tapahtuneita muutoksia.