Puhdas vesi ja ruokaturva ovat rauhan edellytyksiä
Keskiviikkona 16.6. puhuttiin luonnonvarojen roolista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Puheissa korostui luontokato ja ilmastonmuutos, jotka ruokkivat konflikteja sekä korostavat kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Koolla oli kansainvälisen luonnonvarapolitiikan verkosto sekä vesidiplomatiaverkosto.
– Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato ovat kaksi aikamme suurinta haastetta. Molemmat johtuvat ihmisen taloudellisesta toiminnasta ja kiihdyttävät toinen toisiaan. Kumpaakaan ei voida ratkaista onnistuneesti, ellei niitä käsitellä yhdessä, totesi ulkoministeri Pekka Haavisto.
Kokonaiskestävyyttä ja yhteistä näkemystä vastakkainasettelun tilalle
Luonnonvarat ovat monien yhteiskunnallisten konfliktien taustalla, kun taas toimiva diplomatia voi rakentaa rauhaa. Kokouksessa puhuttiin paljon vedestä ja ruokaturvasta.
– Vesi ja ruoka ovat paitsi ihmisten hyvinvoinnin myös rauhan perusta. Työ nälän poistamiseksi on perusta rauhalle. Samoin jos puhdasta vettä ei ole käytettävissä, ongelmat ovat valtavia sekä meille ihmisille, että ympäröivälle luonnolle, kiteytti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio puheenvuorossaan.
Paikalla olivat pääjohtajat Luonnonvarakeskuksesta (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE).
– Luonnonvarakeskuksen tavoitteena on kehittää kokonaiskestäviä tuotantoteknologioita, joiden avulla voimme vastata globaaleihin haasteisiin. Esimerkiksi Afrikan ruokaturvaa parannetaan myös suomalaisen tutkimuksen avulla. Toivoisin että pääsisimme eroon turhasta vastakkainasettelusta suojelun ja käytön välillä ja voisimme keskittyä luonnonvarojen käytön kokonaiskestävyyteen, totesi Luken Johanna Buchert.
– Suomen ympäristökeskuksen tavoitteena on toteuttaa kestävyysmurros. Suomella on pitkät hyvät perinteet yhteisen konsensuksen luomisessa, mutta luonnonvarojen kohdalla tämä on ollut haastavaa. Tarvitaan yhtenäinen kansallinen näkökulma, jota voidaan ajaa kansainvälisesti. Luonnonvarojen käyttöä koskeva keskustelu polarisoituu helposti, sanoi puolestaan SYKEn Leif Schulman.
Ympäristökysymykset vahvasti esillä myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa
Ilmasto-, ympäristö- ja luonnonvarakysymykset näkyvät aiempaa vahvemmin myös ulkoministeriön laatimassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa, joka julkaistiin viime lokakuun lopussa. Suomella todettiin olevan kokoaan suurempi rooli ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen toivoi, että Suomen ekologinen jalanjälki voisi puolestaan olla kokoaan pienempi.
– Suomessa kansalaisjärjestöt pääsevät aidosti vaikuttamaan luonnonvarapolitiikkaan. Tämä avoimen dialogin malli voisi olla yksi vientivalteista, Tarvainen totesi myös.
Geologian tutkimuslaitoksen pääjohtajan, Kimmo Tiilikaisen mukaan keskeistä on saada rajalliset resurssit riittämään ja tässä ratkaisevassa roolissa ovat kiertotalous sekä uusiutuvat luonnonvarat.
Keskusteluissa oltiin siis ihmiskunnan elinehtojen äärellä. Niin ratkaisuissa kuin haasteissakin kaikki nivoutuu yhteen.