Suomi, Ruotsi ja Norja syventävät yhteistyötä ahmakannan hoidossa
Maa- ja metsätalousministeriö, Ruotsin Ympäristönsuojeluvirasto ja Norjan Ympäristövirasto ovat allekirjoittaneet kehysasiakirjan, jonka tavoitteena on vahvistaa Fennoskandian ahmakannan pitkän aikavälin elinkelpoisuutta ja tiivistää maiden välistä yhteistyötä ahmakantojen hoidossa ja suojelussa.
Vahvemman hallinto- ja tutkimusyhteistyön avulla voidaan muun muassa yhdenmukaistaa ahmakantojen seurantamenetelmiä ja jakaa tietoa aiempaa tehokkaammin. Tavoitteena on edistää Fennoskandian ahmakannan elinkelpoisuutta sekä varmistaa ahmakannan suotuisan suojelutason saavuttaminen huolehtimalla siitä, että Suomen, Skandinavian ja Venäjän Karjalan ahmakannat ovat jatkossakin yhteydessä toisiinsa. Tämä on tärkeää lajin geneettisen monimuotoisuuden kannalta.
Suomen, Ruotsin ja Norjan suurpetoasioiden viranomaiset ovat aiemmin allekirjoittaneet vastaavan kehysasiakirjan susista.
- Olemme viime vuosien aikana tiivistäneet yhteistyötä Ruotsin ja Norjan viranomaisten kanssa suurpetokantojen hoidossa ja suojelussa. On tärkeää, että yhteistyötä tiivistetään ja konkretisoidaan nyt myös ahmojen osalta. Vaikuttavin tulos luonnon hyväksi saadaan, kun asioita tarkastellaan ja hoidetaan valtionrajoja isommasta kuvasta. Yhteistyö viisastuttaa ja hyödyttää kaikkia osapuolia, kertoo maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Kehysasiakirjalla Suomi, Ruotsi ja Norja vastaavat kansainvälisiin linjauksiin ahmakantojen hallinnasta. Maat ovat sitoutuneita ja motivoituneita työskentelemään yhdessä. Ahmakantojen seurantamenetelmien yhdenmukaistaminen sekä tietojen, hallintotoimien ja parhaiden käytäntöjen vaihto ovat ratkaisevan tärkeitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ahmat aiheuttavat suurimmat vahingot porotaloudelle
Ahman aiheuttamat porovahingot ovat olleet 3-6 miljoonaa euroa vuosittain. Ahma aiheuttaakin euromääräisesti suurimmat vahingot porotaloudelle. Tästä syystä metsästyskiintiö on viimeiset viisi metsästysvuotta ollut kahdeksan yksilöä ja alue rajattu hoitosuunnitelman mukaisesti vain itäiselle ja pohjoiselle poronhoitoalueelle. Metsästyskiintiö ei ole kuitenkaan viime vuosina täyttynyt. Metsästys on edellyttänyt Natura-arviointia, koska ahma on lukuisilla Natura-alueilla, etenkin pohjoisella poronhoitoalueella Tunturi-Lapissa, Natura-alueen suojeluperuste. Tästä syystä tänä vuonna ei ole tarpeen asettaa erillistä Suomen riistakeskuksen toimivaltaa rajoittavaa asetusta määrän tai alueen suhteen, vaan riistakeskus voi myöntää poikkeuslupia kriteerit täyttävien hakemusten perusteella.
Ahma on Suomen pienin suurpeto ja suurin näätäeläin. Kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana ahmakanta on kasvanut keskimäärin noin kymmenen prosenttia vuodessa ja ahmoja on Suomessa tällä hetkellä noin 400. Skandinavian ahmakanta on noin 1020 yksilöä, joista Ruotsissa on noin 670 ja Norjassa 350 yksilöä.
Lisätietoja:
Sami Niemi, neuvotteleva virkamies, +358 295 162 391, sami.niemi(at)gov.fi